Eurajoen Sosialidemokraattien artikkeleita

2.9.2025

Eurajoen alueella on kuluvan kesän aikana havaittu useissa kohteissa vieraslajien, kuten lupiinin, runsasta leviämistä. Vieraslajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta, muuttavat maisemakuvaa ja syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta. Niiden hallinta on tärkeää sekä ympäristön että kuntalaisten viihtyisyyden näkökulmasta. 

Kuntalaisten käytössä on ollut Crowdsorsa-sovellus, jonka avulla on voinut ilmoittaa vieraslajihavaintoja. Sen rajoitteena on kuitenkin torjuntatoimien riittämättömyys, sillä siinä vieraslajihavainnot voidaan kohdistaa ainoastaan kunnan omistamille alueille, mikä on jättänyt suuren osan esiintymistä hoitamatta maa-alueilla, joita kunta ei omista. 

Toimintamalli olisi seuraavanlainen: 

Kunta tarjoaa kuntalaisille yhteydenottokanavan (puhelin ja/tai sähköposti), johon kuntalaiset voivat ilmoittaa havainnoistaan.  Tämän jälkeen työntekijät selvittävät kohteen maanomistajan, pyytävät luvan vieraslajien torjuntaan ja toteuttavat poistotyön luvan saatuaan. 

Toimintamallista olisi selkeät hyödyt kunnalle ja kuntalaisille: 

• Siistimpi ja viihtyisämpi asuinympäristö 
• Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen 
• Nuorten ja työttömien työllistymismahdollisuudet 
• Kustannustehokas ratkaisu näkyvin tuloksin 

Esitys:

Esitämme, että Eurajoen kunta käynnistää kesäkaudelle 2026 tämän toimintamallin mukaisen kokeilun, jossa palkataan yksi tai kaksi työntekijää (esimerkiksi nuoria kesätyöntekijöitä tai pitkäaikaistyöttömiä) hoitamaan vieraslajien poistamista myös yksityisten ja muiden tahojen omistamilta maa-alueilta. 

Eurajoella, 1.9.2025

Eurajoen sosialidemokraattinen- ja vasemmistoliiton valtuustoryhmä

2.6.2025

Lapijoen Hietatielle ja Korpelantielle asennettiin muutama vuosi sitten tarpeelliset linja- autopysäkit. Niitä käyttävät ahkerasti sekä työmatkalaiset että pienet koululaiset. Satoi tai paistoi.

Varsinkin sateen sattuessa odottelu taivasalla, ja märkänä aloitettu työ- tai koulupäivä ei ole parasta mahdollista päivän aloitukselle. Lapijoen kyläläiset ovat esittäneet toivomuksen, että näille pysäkeille saataisiin pysäkkikatokset penkkeineen. Aloite koskee 3-4 linja-autopysäkin katosta.

Esitys:

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Hietatiellä ja Korpelantiellä oleville linja-autopysäkeille asennetaan pysäkkikatokset penkkeineen.

Eurajoella, 2.6.2025

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

2.6.2025

Eurajoen kunnassa toimii tällä hetkellä vain yksi vakituinen liikuntaneuvoja. Naapurikuntien tilanne on huomattavasti vahvempi: esimerkiksi Ulvilassa on viisi liikuntaneuvojaa, vaikka asukasluku on vain noin 3 000 suurempi kuin Eurajoella. Myös muissa lähikunnissa liikuntahenkilöstöä on vähintään kaksi. Eurajoen nykyinen henkilöstöresurssi on tässä vertailussa selvästi alimitoitettu.

Tällä hetkellä kunnassa toimii hankerahoituksella määräaikainen liikuntaneuvoja, jonka vastuulla on erityisesti lasten, nuorten ja perheiden liikunta sekä monitoimihallin toiminta. Hänen työsopimuksensa päättyy vuoden lopussa. Vakituinen liikuntaneuvoja vastaa puolestaan ikäihmisten ja työikäisten liikuntapalveluista sekä hallinnollisista tehtävistä. Mikäli määräaikainen tehtävä ei jatku vuoden 2025 jälkeen, vaarana on, että liikuntapalvelut heikkenevät merkittävästi, erityisesti lapsiperheiden ja nuorten osalta.

Lisäksi liikuntapalveluiden toiminta nojaa osittain vapaaehtoisiin ohjaajiin. Tällä hetkellä heitä on viisi, joista kolme on ilmoittanut luopuvansa ohjaustehtävistään lähiaikoina. Uusien ohjaajien rekrytointi ja koulutus on vielä suunnitteluvaiheessa, mikä tuo epävarmuutta toiminnan jatkuvuuteen.

Eurajoen kunnan hyvinvointisuunnitelmassa on tunnistettu tarve vahvistaa liikuntaan liittyviä palveluja. Kunnan lakisääteiset tehtävät liikunnan osalta perustuvat liikuntalakiin (390/2015), jonka mukaan kunnan tulee:

• Edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä liikunnan keinoin
• Edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua, erityisesti niiden, joiden liikunta aktiivisuus on vähäistä Luoda edellytyksiä liikunnan harrastamiselle yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• Huolehtia liikunnan olosuhteista ja ympäristöstä
• Osallistua liikunnan edistämiseen osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä raportoida siitä säännöllisesti

Näiden tehtävien toteuttaminen nykyisellä henkilöstömäärällä on haastavaa. Kunnan liikuntapalveluiden vuosikellosta käy ilmi, että käytännössä kaikki toiminnot ovat yhden vakituisen liikuntaneuvojan vastuulla. Tilanne ei ole kestävällä pohjalla ja vaikeuttaa niin nykyisten palvelujen ylläpitämistä kuin uusien kehittämistä.

Esitys:

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Eurajoen kuntaan perustetaan toinen vakinainen liikuntaneuvojan toimi vuoden 2026 alusta. Tällä turvataan liikuntapalveluiden jatkuvuus, mahdollistetaan palvelujen kehittäminen eri väestöryhmille sekä varmistetaan kunnan kyky vastata lakisääteisiin tehtäviin hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisessä.

Eurajoella, 2.6.2025

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

2.6.2025

Eurajoen sosialidemokraattinen uusi valtuustoryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tänään ennen kunnanvaltuuston kokousta. Valtuustoryhmäämme kaudella 2025-2029 kuuluvat:

Pauliina Aalto, puheenjohtaja

Petri Laakso, varapuheenjohtaja

Katriina Roos, sihteeri

Sekä valtuutetut:

Seija Johansson

Hannu Liimola

Leo Liimola

Matti Rantanen 

Tuula-Marja Sainio

Ilona Sjöman

Teemu Valtonen

Martti Viinamäki

Jokaisella valtuutetulla on käytössään etunimi.sukunimi@eurajoki.fi sähköpostiosoite, jonka kautta heihin voi olla yhteydessä. 

1.5.2025

Hyvät toverit,

Vappu on työn, ilon ja yhteisöllisyyden juhla. Se muistuttaa meitä työväenliikkeen saavutuksista, mutta se kutsuu meitä myös katsomaan ympärille – tähän aikaan ja tähän paikkaan.

Täällä punaisten haudalla pysähdymme hetkeksi katsomaan taaksepäin. Vuoden 1918 tapahtumat jättivät jälkensä myös tänne Eurajoelle. Täälläkin oli ihmisiä, jotka unelmoivat oikeudenmukaisemmasta ja tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta. Heidän toiveensa olivat yksinkertaisia, mutta merkittäviä: työtä, leipää, turvaa ja mahdollisuuksia jokaiselle. He eivät saaneet nähdä unelmiensa toteutuvan, vaan osa heistä menetti henkensä niitä tavoitellessa.

Meidän tehtävämme on ymmärtää historia, oppia siitä ja kantaa perintöä eteenpäin. Sillä edelleen on aihetta puolustaa samoja arvoja: solidaarisuutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.

Tänä keväänä moni suomalainen on herännyt siihen, miten helposti saavutettuja oikeuksia voidaan purkaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka osuvat kovimmin niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeaa – pienituloisiin, työttömiin, sairaisiin ja työelämän epävarmuudessa eläviin. Työntekijän ääni pyritään vaientamaan, ja yhteiskunnan turvaverkkoa leikataan juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Samalla hallitus nostaa hyvin toimeen tulevia muiden yläpuolelle ja parantaa jo nyt hyvin pärjäävien oloja entisestään.

Samalla olemme kuitenkin nähneet myös toivoa ja tahtoa. Ihmiset ovat reagoineet, puhuneet ja äänestäneet. Kunta- ja aluevaaleissa vasemmistopuolueet saivat selkeän vaalivoiton – ja se kertoo jotakin tärkeää. Se kertoo siitä, että hallituksen linja ei ole suomalaisten linja. Ihmiset haluavat muutosta ja luottavat, että me olemme se muutos.

Meillä Eurajoellakin toive muutoksesta näkyi konkreettisesti: Saimme vasemmistopuolueille kaksi paikkaa lisää kunnanvaltuustoon. Porvaripuolueet menettivät kolme. Se ei tapahtunut sattumalta – vaan siksi, että yhä useampi haluaa rakentaa kuntaa ja yhteiskuntaa, jossa heikompia ei jätetä. Missä päätöksiä tehdään sydämellä ja järjellä, ei pelkällä kylmällä laskelmoinnilla.

Tässä ajassa tarvitaan toivoa, mutta myös tekoja. Sellaista rohkeutta, joka ei tarkoita huutamista, vaan rinnalla kulkemista. Sellaista päättäväisyyttä, joka näkyy arjen valinnoissa, puolustamisessa ja vastuunkannossa.

Meidän ei tarvitse olla sankareita. Riittää, että olemme ihmisiä toisillemme – naapureita, ystäviä, työtovereita, toimijoita. Sellaisia ihmisiä, jotka pysähtyvät, kuuntelevat ja toimivat, kun oikeudenmukaisuus on uhattuna.

Kuten presidentti Tarja Halonen on viisaasti todennut: ”Tulevaisuus tehdään yhdessä – sen voi rakentaa vain toivo ja toiminta.”

Hyvää työväen juhlaa teille kaikille!

19.4.2025

Vaalit on käyty ja Eurajoen demarien pitkäjänteinen työ hyvinvoivan kunnan eteen konkretisoitui parhaalla mahdollisella tavalla. Kannatuksemme kasvoi ja saimme yhden lisäpaikan valtuustoon.

Onnistuimme kuromaan kaulaa Kokoomukseen ja Perussuomalaisten mahalasku näkyi vahvana myös Eurajoella.  Äänestäjät ovat huomanneet inhimillisemmän vaihtoehdon päätöksenteossa olevan mahdollista. Kuten vaaleissa SDP:n slogan kuului; kaiken voi tehdä reilummin. Tuohon sloganiin Eurajoen demarit ovat sitoutuneet ja tulevan valtuustokauden aikana reilummin tulemme myös toimimaan.

Eurajoen demareiden puheenjohtajana haluan esittää vielä kiitoksen kaikille meitä äänestäneille!

Teemu Valtonen

Puheenjohtaja

Eurajoen demarit

1.4.2025

Eurajoki on maantieteellisesti laaja kunta, jonka tonttitarjonta on keskittynyt kunnan eteläosiin. Pohjoisessa, eli Luvian alueella, rakentamiskelpoisia tontteja ei juuri ole tarjolla. Tämä on merkittävä ongelma, mikäli haluamme houkutella uusia asukkaita erityisesti Porin suunnasta ja varmistaa alueen elinvoiman.

Luvian yhtenäiskoulun oppilasmäärä on laskussa, mikä johtuu alueen alhaisesta syntyvyydestä. Luvian alueella syntyvyyden lasku on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin eteläisen Eurajoen alueella. Koulun elinvoimaisuuden ja koko alueen tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeää parantaa tonttitarjontaa Luvian alueella. Ruutin alueelle on kaavoitettu tontteja, mutta kunnan investointiohjelmassa tonttien myyntikuntoon saattaminen – tieverkon ja infran rakentaminen – on siirtynyt vuodesta toiseen. Mikäli emme panosta tonttitarjonnan kehittämiseen, menetämme potentiaalisia asukkaita naapurikuntiin ja myös koulun oppilasmäärän lasku jatkuu.

Rakentamiskelpoisten tonttien kehittäminen ei ole pelkästään menoerä, vaan sijoitus kunnan tulevaisuuteen ja elinvoimaan. Tonttitarjonnan parantaminen Luvian alueella tukisi myös lapsiperheiden asettumista alueelle, mikä vahvistaisi koulun oppilaspohjaa ja kuntataloutta pitkällä aikavälillä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Eurajoen kunta ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin Ruutin alueen tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi tieverkon ja muun infran osalta. Lisäksi esitetään, että kunta kartoittaa mahdollisuudet lisätä rakentamiskelpoisten tonttien tarjontaa Luvian alueella. Näillä toimilla parannamme kunnan elinvoimaisuutta ja takaamme Luvian yhtenäiskoulun toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.

Eurajoella 31.3.2025
Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

27.3.2025

Eurajoki on maantieteellisesti laaja kunta. Kunnan tonttitarjonta on keskittynyt eteläosiin, kun taas pohjoisosissa, eli Luvian alueella, kaavoitettuja rakentamiskelpoisia tontteja ei juuri ole tarjolla. Tämä on merkittävä ongelma, jos haluamme houkutella uusia asukkaita erityisesti Porin suunnasta ja varmistaa alueen elinvoiman.

Luvian yhtenäiskoulun oppilasmäärä on laskussa, mikä johtuu alueen alhaisesta syntyvyydestä. Yksi konkreettinen keino koulun elinvoimaisuuden ja koko alueen tulevaisuuden turvaamiseksi olisi parantaa tonttitarjontaa pohjoisessa. Ruutin alueelle on kaavoitettu tontteja, mutta kunnan investointiohjelmassa niiden myyntikuntoon saattaminen – eli tieverkon ja infran rakentaminen – on siirtynyt vuodesta toiseen. Tämä ei voi enää jatkua.

Kunnan päätöksenteossa tarvitaan nyt rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. Mikäli emme panosta tonttitarjonnan kehittämiseen Luvian alueella, menetämme potentiaalisia asukkaita naapurikuntiin, ja koulun oppilasmäärän lasku jatkuu. Investoinnit rakentamiskelpoisiin tontteihin eivät ole vain menoerä, vaan sijoitus kunnan tulevaisuuteen.

Eurajoen on varmistettava, että kaavoitetut tontit saadaan markkinoille viivytyksettä. Kunnan elinvoiman ja Luvian koulun säilymisen kannalta tämä on välttämätöntä. Nyt on tekojen aika.

Pauliina Aalto, kunta- ja aluevaaliehdokas
Outi Veijonaho, kuntavaaliehdokas

24.3.2025

Kaupunkien vetovoiman lisääntyessä varsinkin maalaiskunnat miettivät, miten saada lisää uusia asukkaita ja toisaalta nykyiset asukkaat pysymään paikkakunnalla. Miten tehdä omasta kunnasta kilpailukykyinen? Keinoja on monia, kuten työpaikat, kunnan tuottamat palvelut, maantieteellinen sijainti, tontti- ja asuntotarjonta. Ja sitten on tietysti moninaiset harrastusmahdollisuudet, joita yhdistykset tarjoavat, kuten urheilua, nuoriso-, kulttuuri-, seniori- tai turvallisuustoimintaa, unohtamatta kyläyhdistyksien mahtavaa toimintaa syrjäkylien elävöittämiseksi.

Yhdistystoiminta on valtava voimavara kunnalle, niin yhteisöllisyyden, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä kunnan elinvoimaisuuden tuottajana. Se tarjoaa kuntalaisille myös mahdollisuuden vaikuttaa yhteisön toimintaan ja väylän osallistua päätöksentekoon. Yhdistyksestä saa kavereita, monelle yksinäiselle säännöllinen toiminta tuo rutiineja elämään ja voi olla kuin toinen perhe. Positiivisia vaikutuksia on lukemattomia.

Kuntien on pidettävä aktiivisesti kiinni tästä voimavarasta, kehitettävä yhteistyötä yhdistysten kanssa edelleen toimivammaksi ja säännöllisemmäksi. Ja ennen kaikkea, osallistettava yhdistyksiä päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa, esimerkiksi kunnan tapahtumien järjestämisessä ja kunnan markkinoinnissa. Osallistamisesta hyötyvät molemmat osapuolet, saadaan näkyvyyttä puolin ja toisin, uusia ideoita ja toimintamahdollisuuksia sekä lisää jäseniäkin yhdistystoimintaan. Mitä monipuolisemmalta kunnan tapahtumakalenteri näyttää, sitä vetovoimaisempana kunta näyttäytyy mm. lapsiperheille tai yrityksille.

Omassa kotikunnassani Eurajoella tähän voimavaraan on kiinnitetty huomiota viime vuosina mielestäni hyvin. Myös useiden hankkeiden avulla on saatu kaikenikäisille toimintaa lisättyä ja monipuolistettua, ja on otettu huomioon myös matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet etenkin lapsille ja nuorille, joita ei saa unohtaa ja joita voisi edelleen lisätä ai-kuisillekin. Uusia yhteistyötapoja tulisi edelleen miettiä ja kehittää, ja etenkin sitä, miten saataisiin kuntamme kahden taajaman keskistä yhteistyötä tiivistettyä.

Riina Metsänranta
Luvian VPK ry:n jäsen
kuntavaaliehdokas

12.3.2025

Eurajoella on taas kerran paikallinen elintarvikeliike joutunut rajoittamaan alaikäisten asiointia tiloissaan, syynä nuorten häiriökäyttäytyminen. Olen asunut Eurajoella 25 vuotta ja nuorten aiheuttamat häiriöt paikallisissa ravitsemus- ja päivittäistavaraliikkeissä ovat nousseet keskustelun kohteeksi viimeisen 10 – 15 vuoden ajan. Tyypillistä on, että asiaa paheksutaan ja voivotellaan, syytetään vanhempia ja vaaditaan kovempaa kuria. Tai sitten ehdotetaan nuorten laittamista ajamaan mopolla ympyrää jonnekin taajaman ulkopuolelle, pois aikuisten silmistä.

Tokihan kodeilla on kasvatusvastuu, sitä ei voi väheksyä. Onko meillä Eurajoella sitten huonompia kasvattajia kuin muualla keskimäärin? Sitä en usko. Teini-ikään kuuluu rajojen koettelu. Vanhempien kuuluu asettaa rajoja ja reagoida nuoren virheisiin, mutta ei aikuisuutta ryminällä lähestyvää ihmistä voi kotiinkaan pysyvästi sulkea, vaikka someryhmien ikäihmisten kommenteista voisi tällaistakin joskus päätellä.

Lapsen kasvaessa ja muuttuessa teiniksi, myös muiden kuin vanhempien rooli nuoren aikuisuuteen saattelemisessa kasvaa. Nuorille tulisi olla tarjolla aikuisen tukea ja läsnäoloa, erilaisia harrastemahdollisuuksia ja yhteisöjä, joihin asettua sekä paikkoja, joissa olla muiden nuorten kanssa. Walkers-kahvilat ovat nuorten suuressa suosiossa ja niiden vetäjät tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä. Kaikkea vastuuta ei kuitenkaan voi sysätä vapaaehtoistyölle.

Muuttaessani Eurajoelle vuonna 2000 olin jo perhettä perustava nuori aikuinen, joten nuorisolle tarjottavat aktiviteetit eivät varsinaisesti koskeneet minua. Ne eivät kuitenkaan jääneet huomaamatta. Eurajoella oli vuosituhannen alkuvuosina nuorille mm. bändikerhoja, olipa yksi nuorten perustama kulttuuriyhdistyskin, Karkki & Parelma. Itse vedin aikoinaan luontokerhoja ja perinnetaitokerhoja. Nyt on vain urheilua. Se ei kaikkia kiinnosta ja nekin, joita se kiinnostaa, varmasti kaipaisivat vapaa-aikaansa muutakin.

Eurajoen palloiluhalliin budjetoitiin aikanaan 7 miljoonaa euroa. Ei siinä mitään, varmasti palvelee monia. Samalla hinnalla saisi nuorisotyötä noin 175 täyttä henkilötyövuotta: vetäjiä kerhoille ja harrastepiireille, nuorisotyöntekijöitä. Kunnollisen nuorisotilan, jossa on aikuinen läsnä joka ilta ja hyvät puitteet viettää aikaa kavereiden kanssa, pelailla, vaikka rassata mopoja. Voisi saada vaikka kuvataidekoulun, näytelmäkerhon tai luontokoulun / -kerhoja. Jos nuorilla on oikeasti riittävästi kiinnostavaa tekemistä ja paikkoja, joissa tehdä, he eivät hengaile liiketiloissa häiritsemässä yrittäjiä. Sopivia tiloja kunnalla on ollut, mutta ne on ollut tapana myydä pilkkahintaan pois.

Nakkilalainen tuttavani kertoi, että 90-luvulla muualle opiskelemaan lähteneet nuoret palasivat Nakkilaan viikonloppuisin ja monet palasivat syntymäkuntaansa asumaan aikuisina. Syynä tähän oli se, että kunta tarjosi nuorille tiloja ja virikkeitä omaehtoiseen harrastetoimintaan. Nykyään nuoret eivät ehkä ole yhtä itseohjautuvia kuin tuolloin – ohjataanko ja kannustetaanko heitä siihen? Paljon riippuu meistä aikuisista. Miten tekisimme Eurajoesta nuorille ja yhdessä nuorten kanssa kasvupaikan, johon he aikanaan haluavat palata ja tuoda omat lapsensa kasvamaan?

Ilona Hankonen kuntavaaliehdokas, SDP

9.3.2025

Hyvinvointialueet ovat toimineet vuodesta 2023. Sen toimintaa on ”harjoiteltu” hyvinvointialueen sisällä kuin myös kunnissa. Hyvinvointialueelle on perustettu lautakunnat ja vaikuttamiseliminä toimivat vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto sekä ikäihmisten asioista huolehtiva vanhusneuvosto.

Hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kunnilla on edelleen mittava määrä tekemistä jäljellä. On tärkeää, että myös ikäihmiset pärjäävät arjessaan. Eri eläkeläisjärjestöt ovat ottaneet ison roolin, jotta tarve toteutuisi. Tämäkään ei poista kunnan tehtävää huomioida ikäihmiset päätöksenteossaan kuten ympäristön suunnittelussa ja kaavoittamisessa, rakentamisessa sekä järjestäessään kulttuuritilaisuuksia ja liikuntamahdollisuuksia. Kunnan on luotava toimiva liikenne ja esteettömät liikkumisväylät sekä viihtyisä asuinympäristö.

Kuntien vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä ja ne pitää nähdä arvostettuina ja aktiivisina vaikuttamistoimijoina.  Niiden tehtävänä on tuoda esiin ikäihmisten oikeudet ja mahdollisuudet elää tasavertaisina asukkaina. Kunnan on huolehdittava vanhusneuvostojen riittävistä resursseista. Niille on myönnettävä puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksiin ja keskeisten lautakuntien sekä asiakohtaisesti jaostojen kokouksiin.  

Vanhusneuvostot toimivat läheisessä yhteistyössä nuorisovaltuustojen ja vammaisneuvostojen kanssa. Vanhusneuvoston rooli on tehdä yhteistyötä kunnan päättäjien, virkamiesten ja asukkaiden kanssa sekä toimittava jämeränä asioiden eteenpäin viejänä ja yhteistyökumppanina hyvinvointialueen vanhusneuvoston suuntaan.

Seija Johansson
Eurajoen vanhusneuvoston jäsen
Eurajoen kuntavaaliehdokas/ SDP

4.3.2025

Eurajoen demarit on jättänyt tänään kuntavaalien ehdokaslistan keskusvaalilautakunnalle. Ehdolla on 31 ehdokasta ympäri kuntaa.

Eurajoen demareiden kuntavaaliehdokkaat:

Aalto Pauliina, 37, terveydenhoitaja
Alanko-Rehelmä Päivi, 63, lähihoitaja
Anttila Tommi, 31, sähköinsinööri
Hakanpää Ville-Matti, 44, sovelluskehittäjä
Hankonen Ilona, 49, FT
Harju Anne, 48, sairaanhoitaja
Iltanen Anne-Maj, 62, työvälinevalmistaja
Johansson Seija, 68, eläkeläinen
Laakso Petri, 36, urakoitsija
Lampolahti Janne, 62, luontomies, maisteri
Lappi Marita, 55, perushoitaja, geronomi
Liimola Hannu, 56, levyseppä
Liimola Leo, 27, pintakäsittelijä
Lukkarinen Tarja, 54, palveluasiantuntija
Luukkonen Jari, 60, eläkeläinen
Metsänranta Riina, 45, perhepäivähoitaja
Mäkelä Annukka, 37, sosiaaliohjaaja
Nurminen Jani, 46, keittiöapulainen
Pouhakka Vilma, 44, koulunkäynninohjaaja
Rantanen Matti, 67, rakennusmestari
Roos Katriina, 27, opettaja
Sainio Tuula-Marja, 70, eläkeläinen, luokanopettaja
Sjöman Ilona, 43, sairaanhoitaja
Suoyrjö Irja, 50, ruokapalvelutyöntekijä
Tiiromäki Jukka, 68, kirvesmies, eläkkeellä
Valtonen Teemu, 50, auto- ja koneenkuljettaja
Veijonaho Marko, 50, varastomies
Veijonaho Outi, 42, hankekoordinaattori, sosionomi (yamk)
Veijonaho Veeti, 19, merkonomi
Viinamäki Martti, 57, kiinteistönhoitaja
Väkiparta Janne, 49, automaatioasentaja

Aluevaaleihin Eurajoelta on asetettu neljä ehdokasta:

Aalto Pauliina, 37, terveydenhoitaja
Hakanpää Ville-Matti, 44, sovelluskehittäjä
Roos Katriina, 27, opettaja
Valtonen Teemu, 50, auto- ja koneenkuljettaja

Eurajoen demarit kiittää jokaista ehdokasta jo tässä vaiheessa ehdolle asettumisesta. Tehdään näistä hyvät vaalit!

Tutustu kuntavaalien vaaliohjelmaamme: https://eurajoendemarit.yhdistysavain.fi/vaalit/kuntavaalit-2025/vaaliohjelma/

17.2.2025

Syntyvyyden lisäämiseen ja muuttovoiton aktivoimiseen tulee valmistella vauvaraha, joka maksetaan kolmessa erässä kerran vuodessa, yhdestä lapsesta/perhekunta.

• Yhdistykset ovat kunnan voimavara. Kunnan tulee kehittää ja tukea yhdistysverkostoa suunnitelmallisesti.

• Kunnan tulee yhdessä yhdistysverkoston kanssa kehittää kaikenikäisten hyvinvointityötä.

• Varhaiskasvatuksen tilanne tulee laittaa kuntoon luomalla asianmukaiset tilaratkaisut sekä takaamalla riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta.
   

• Kunnan henkilöstön ja kuntalaisten osallistamista tulee vahvistaa päätöksenteossa. Erilaisten näkökulmien huomioiminen lisää motivaatiota sekä sitoutumista.

• Päätöksentekokulttuuria tulee kehittää avoimeksi ja toisia arvostavaksi. Lautakuntien ja viranhaltijoiden rooleja tulee selkiyttää, jotta vältetään epätietoisuutta ja päällekkäisyyttä.

• Vanhusneuvoston roolia tulee edelleen vahvistaa. Vanhusneuvosto on nähtävä laajana ikäihmisten asioiden eteenpäin viejänä.

• Kunnan tulee luoda mahdollisuuksia uudenlaisille yrityksille ja tukea olemassa olevien työpaikkojen säilymistä.

• Kunnasta tulee etsiä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia.

• Kuntakeskuksen yleisilmettä tulee siistiä ja jokiranta ottaa käyttöön.

• Tontteja tulee tarjota ympäri kuntaa.

13.2.2025

Yleinen kokous asetti Eurajoen demareiden kuntavaaleihin ehdolle seuraavat henkilöt:

Anttila Tommi, 31, sähköinsinööri

Harju Anne, 48, sairaanhoitaja

Lappi Marita, omaishoidon palveluohjaaja

Tiiromäki Jukka, 68, kirvesmies, eläkkeellä

Näiden ehdokkaiden tultua mukaan, olemme asettaneet nyt ehdolle 25 ehdokasta. Katso kaikki ehdokkaat kotisivujen Vaalit -välilehdeltä. Vaalitoimikunta valtuutettiin asettamaan loput ehdokkaat määräpäivään, 3.3. mennessä.

29.1.2025

Eurajoen demareilta on lähdössä aluevaaleihin mukaan neljä ehdokasta. Ehdokkaat ovat:

Pauliina Aalto

Ville-Matti Hakanpää

Katriina Roos

Teemu Valtonen

Ehdokkaiden esittelyt löydät kotisivuilta ja somesta helmikuun aikana.

Onnea aluevaaleihin! 

23.1.2025

Eurajoen demarit asetti kokouksessaan lisää kuntavaaliehdokkaita täydentämään syksyllä asetettujen listaa.  Nyt asetettujen kuuden ehdokkaiden jälkeen Eurajoen demareilla on 21 kuntavaaliehdokasta. 

Petri Laakso, 36, urakoitsija
Tarja Lukkarinen, 54, palveluasiantuntija
Riina Metsänranta, 45, perhepäivähoitaja
Annukka Mäkelä, 37, sosiaaliohjaaja
Matti Rantanen, 67, rakennusmestari
Ilona Sjöman, 41, sairaanhoitaja

Onnea vaaleihin myös nyt asetetuille ehdokkaille.

Lista täydentyy vielä alkukevään aikana.

7.11.2024

Eurajoen demarit on kokouksessaan päättänyt asettaa kevään 2025 kuntavaaleihin ehdolle seuraavat henkilöt:

Aalto Pauliina, 37, terveydenhoitaja
Alanko-Rehelmä Päivi, 63, lähihoitaja
Hakanpää Ville-Matti, 44, sovelluskehittäjä
Hankonen Ilona (sit.), 49, FT
Iltanen Anne-Maj, 62, työvälinevalmistaja
Johansson Seija, 68, eläkeläinen
Lampolahti Janne, 62, luontomies, maisteri
Sainio Tuula-Marja, 70, eläkeläinen, luokanopettaja
Suoyrjö Irja, 50, ruokapalvelutyöntekijä
Valtonen Teemu, 50, auto- ja koneenkuljettaja
Veijonaho Marko, 50, varastomies
Veijonaho Outi, 42, hankekoordinaattori, sosionomi (yamk)
Veijonaho Veeti, 19, merkonomi
Viinamäki Martti, 57, kiinteistönhoitaja
Väkiparta Janne, 49, automaatioasentaja

Ehdokaslistaa tullaan täydentämään tulevissa kokouksissa.
Lisätietoja ehdokkaista lisätään kotisivuille Vaalit-välilehdelle.

Eurajoen demarit toivottaa kaikille nyt ehdokkaaksi asetetuille onnea vaalityöhön!

30.10.2024

Sivistyslautakunta päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun palauttaa valmisteluun pykälä, joka koski varhaiskasvatuksen kuljetuskäytäntöjä. Esityksenä oli, että yli 3-vuotiaita lapsia kuljetetaan ainoastaan busseilla, joissa on joka paikalla kolmipisteturvavyöt ja alle 3-vuotiaita ei kuljeteta millään ajoneuvolla varhaiskasvatuksen aikana. 

Päätös palauttaa asia valmisteluun oli hyvin poikkeuksellinen Eurajoen sivistyslautakunnassa. Sellaista ei ole uuden kunnan aikana, eli kahdeksaan vuoteen tehty kertaakaan aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että lautakunnalla on hyvin perusteelliset ja huolelliset valmistelijat. Suuri kiitos siis sivistyspalveluiden viranhaltijoille.

Eurajoki on seutukunnassa poikkeuksellinen varhaiskasvatuksen toteuttaja, sillä kunnassa on edelleen huomattavan paljon perhepäivähoitajia. Eurajoki on halunnut huolehtia perhepäivähoidon jatkuvuudesta ja panostanut siihen, vaikka monessa kunnassa se vaikuttaa olevan katoava palvelumuoto. 

Varmasti juuri tästä syystä lautakunta päätti tällä kertaa yksimielisesti ottaa päätöksenteossa aikalisän ja pyytää lisätietoja päätöksenteon tueksi. Tiedostimme, että päätöksellä on suora vaikutus perhepäivähoidon toteuttamiseen. Tästä syystä onkin tärkeää, että tämän palvelun parhaat asiantuntijat, eli perhepäivähoitajat, ovat mukana pohtimassa, mitä päätös käytännössä tarkoittaa ja miten erilaisia tilanteita arjessa voidaan ratkaista niin, ettei Eurajoen ylpeyden aihe, monipuolinen varhaiskasvatus, saa suuria kolhuja päätöksen seurauksena. 

Myös pienten lasten vanhemmilla kunnassa on asiaan liittyen näkemyksiä, toiveita ja kokemuksia, jotka ovat päätöksenteossa arvokkaita. Näiden tietojen myötä voimme varmistaa, että kaikki tarvittavat asiat on otettu huomioon, emmekä heitä lasta, tai tässä tapauksessa perhepäivähoitoa pesuveden mukana.

Huomion arvoista kuitenkin on, että päätösesitys on tärkeällä asialla, eikä lasten turvallisuudesta sovi tinkiä. Liikenneturvallisuuteen liittyvä päätös on tärkeää saada tehtyä, kun lautakunta on saanut tarvittavat tiedot ja asia on valmisteltu yhteistyössä parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

Sivistyslautakunnan demariryhmä,

Outi Veijonaho (pj)
Esa Talasma
Martti Viinamäki
Tuula-Marja Sainio (kh:n edustaja)

7.5.2024

Viime kunnanvaltuuston kokouksessa käytiin hämmentävä keskustelu, joka sai pohtimaan jälleen arvoja ja asenteita. Keskustelun kuluessa arvotettiin lapsia ja kyseenalaistettiin lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten oikeuksia koulunkäyntiin Eurajoen opetusyksiköissä.

Meille demareille on itsestään selvää, että jokainen lapsi on samanarvoinen. Toiset lapset tarvitsevat tukea enemmän kuin toiset, ja on hyvinvointivaltion rikkaus, että tukea on saatavilla. Myös tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus ikätason mukaiseen elämään, johon oppivelvollisella olennaisena osana kuuluu koulunkäynti yhdessä luokkatovereiden kanssa. 

Jokaisen lastensuojelun sijoituksen takana on lapsen ja koko perheen henkilökohtainen tragedia. Lähes poikkeuksetta voidaan sanoa, että sijoitus on alunperin johtunut jostain muusta, kuin lapsesta itsestään. Myös niissä tapauksissa, joissa lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle hänen vahingollisen käytöksensä vuoksi, pääsääntöisesti hänen elämästään löytyy selittävä tekijä, joka on johtanut käytöksellä oireiluun.

On äärimmäisen tärkeä muistaa, että muutettuaan lastensuojelun sijaishuoltoon, on lastensuojelulaitos lapsen koti. Siellä tehdään niitä arkisia asioita, joita kotona tehdään. Siellä asetetaan ne rajat, joita kotona asetetaan ja siellä sovitaan, miten arkea eletään. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on avainasemassa tukea tarvitsevan lapsen koulunkäynnin onnistumisessa. Jokainen lapsi on oikeutettu saamaan tarvitsemansa tuen niin kotona kuin koulussakin, ja meidän kunnan kouluihin mahtuvat oikein hyvin myös lapset, joilla on tarvetta tukeen.

Lämmin kiitos Eurajoen lastensuojelulaitoksien toimintaa pyörittäville yrittäjille, sekä työntekijöille näissä yksiköissä. Tekemänne työ on äärimmäisen tärkeää ja arvokasta, sekä ehdottoman välttämätöntä sitä tarvitsevien lasten ja nuorten tasapainoisen ja hyvän kasvuympäristön turvaamiseksi. Eurajoen kunnan ja sen valtuuston tulee suhtautua siihen työhön, yksiköiden toimintaan ja niissä asuviin lapsiin arvostaen ja kunnioittaen, kuten kaikkiin yrityksiin sekä asukkaisiin tulee suhtautua.

22.3.2024

Vuoden 2023 lopulla valmistui toinen tielinjaus Lapijoen päiväkotiin ja ns. uusimmalle asuntoalueelle. Hietatietä ja Jalmarinpolkua jatkettiin, jotta läpikulkuliikenne mahdollistui. Samalla rakennettiin kevyenliikenteenväylä Hietatien jatkeen osalle. Tämä väylärakentaminen paransikin huomattavasti alueen liikkumisen joustavuutta ja turvallisuutta, sekä mahdollisti alueelle tulon ja alueelta poistumisen kahdelta eri suunnalta. Erittäin hyvä ratkaisu.

Kokonaisuuteen kuitenkin jäi pieni valuvika. Kevyenliikenteenväylää ei kuitenkaan rakennettu Jalmarintien osalle. Siis kurvissa, josta Hietatie muuttuu Jalmarintieksi ja siitä eteenpäin Marjastenpellontielle puuttuu noin 400 metriä kevyenliikenteenväylää, joka yhdistäisi Lapijoen asuntoalueen ja siten koko kyläyhteisön kevyenliikenteenväylien osalta olisi valmiiksi rakennettu, toimintakuntoinen ja turvallinen.

Esitämmekin ko. kevyenliikenteenväylän ottamista vuoden 2025 budjetin investointikohteeksi.

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

6.2.2024

Toimintakeskus Toimari on Eurajoella toimiva vammaispalveluiden työ- ja päivätoimintayksikkö. Toistaiseksi
Eurajoen kunta on tarjonnut yksikössä aterian asiakkaille maksutta. Päätös on voimassa vuoden 2024
loppuun. Satakunnan hyvinvointialue on päättänyt, että lounashinnat heidän palveluissaan ovat jatkossa
8e/ateria.
Toimarissa työskentelevät asiakkaat saavat työpäivästään 5e työosuusrahan. Pääasiallisena tulona
asiakkailla on eläke, joka on määrältään takuueläkkeen suuruinen. Jos Toimarin asiakkaat maksavat jatkossa
lounaastaan täyden hinnan, joutuvat he maksamaan siitä, että he käyvät työtoiminnassa. Asiakkaat ovat
pienituloisia, joten tämä on kohtuutonta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueelle jätti kuntiin asukkaiden
hyvinvointityön. Toimarin asiakkaiden hyvinvointia edistää, että heillä on mahdollisuus ruokailla
työtoimintapäivän aikana. Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kunta tarjoaa
jatkossakin Toimarin asiakkaille lounaan maksutta.

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

1.1.2024

Tämä vuosi toi mukanaan minulle suuren luottamustehtävän. Saan toimia Luvian työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Olen kiitollinen luottamuksesta, jota minulle on osoitettu, kun minut on tähän tehtävään valittu. Pyrin olemaan tämän luottamuksen arvoinen.

Olen syntynyt demari-perheeseen ja olen kolmannen polven eurajokelainen kuntapoliitikko. Pienenä tyttönä demariperheen lapsi kävi Nuorten Kotkien kerhossa, vähän vanhempana piti sitä kerhoa itse ja aikuiseksi tultuani istuin Nuorten Kotkien liittohallituksessa toistakymmentä vuotta. Siinä rinnalla kasvoin myös aktiiviseksi vaikuttajaksi kunnan toiminnassa. Luvialla sain jo nuorena aikuisena koittaa siipiäni perusturvalautakunnan puheenjohtajana ja kuntaliitoksen jälkeen toimin nyt toista kautta sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Jokaisesta näistä luottamustehtävästä olen kiitollinen, sillä ne ovat opettaneet minulle paljon ja olen päässyt vaikuttamaan moniin merkityksellisiin asioihin.

Luvian työväenyhdistyksen puheenjohtajana haluan olla erityisesti yhteistyön tekijä ja sillan rakentaja. Toivon, että puheenjohtajakaudellani tiivistämme entisestään yhteistyötä Eurajoen sosialidemokraattien kanssa niin, että me molempien yhdistysten jäsenet koemme kuuluvamme samaan Eurajoen demarien perheeseen. Yhdessä olemme vahvoja ja siksi kuntapolitiikan lisäksi meidän pitää panostaa järjestötoimintaan ja jäsenistöömme. Tavoitteni on, että yhteisistä jäsenilloista tulee säännöllinen osa yhdistystemme toimintaa. Toivon myös, että me luvialaiset demarit osallistumme yhdistysten yhteisiin yleisiin kokouksiin sankoin joukoin ja osallistumme demariaatteen ylläpitämiseen Eurajoella.

Meillä Luvialla on demareilla suuri ylpeyden aihe yksi seutukunnan parhaista työväentaloista. Wellamo on käynyt läpi peruskorjauksen ja sitä on kehitetty jatkuvasti. Taloa ylläpidetään edelleen talkoovoimin ja siitä voimme vähän röyhistää rintaamme. Varauskirjassa on koronavuosinakin riittänyt täytettä, joten talkoolaiset eivät ole päässeet lepäämään laakereilla. Silti kaikki on pyörinyt loistavasti ja palaute vuokralaisilta on ollut hyvää. Tällainen talkoohenki ei ole itsestäänselvyys, vaan saamme olla kiitollisia jokaisesta talkootunnista, joka talon eteen on tehty.

Vaikka tänä vuonna on kahdet merkitykselliset vaalit, meidän pitää katsoa myös eteenpäin. Tänä vuonna meidän on aika käynnistää työ myös seuraavan vuoden tärkeiden vaalien, kuntavaalien ja aluevaalien vaalityöhön. Syksyllä Eurajoen markkinoilla meillä on ensimmäiset suostumuksensa antaneet kuntavaaliehdokkaat tapaamassa kuntalaisia. Eduskuntavaaleissa Eurajoki oli punainen, joten meillä on kuntavaaleihin hyvä pohja, josta lähteä rakentamaan. Lupaan henkilökohtaisesti tarjota pullakahvit ensimmäiselle demarille, joka Eurajoella lupautuu ehdokkaaksi 2025 kuntavaaleihin.

Uskon, että meillä on hieno matka edessä yhdessä. Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme demareita ja kuulumme tähän joukkoon, joka haluaa olla mukana tekemässä Eurajoesta, Satakunnasta ja jopa koko Suomesta vielä piirun verran parempaa paikkaa. Kiitos, että saan olla mukana!

Outi Veijonaho
Luvian työväenyhdistyksen puheenjohtaja

19.11.2023

Eurajoen kunnanvaltuusto päätti menneellä viikolla pitää kuntaveron ennallaan, tehden vain valtion vaatiman pyöristyksen täyteen kymmenykseen. Kuntavero on siis vuonna 2024 5,4%. Kunnanhallituksen esitys kuntaveroksi oli 6,0% joka hallituksessa tuli demarien esityksestä äänestetyksi valtuustolle esitettäväksi. Tämä 6% oli kompromissi Kokoomuksen 5,4% ja kunnanjohtajan 6,4% esitysten väliltä. Tuollakin veroprosentilla olisi talousarvioesitys jäänyt n. 2,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, kun 5,4 veroprosentilla alijäämäksi jää nyt n. 4 miljoonaa. Tosin valtuuston jälkeen tulleiden valtionvarainministeriön laskelmien mukaan Eurajoelta lähtee vielä n. 80€/asukas lisää valtionosuuksia pois eli yhteensä n. 700 000€. Alijäämäksi jää lopulta siis n. 4,7 miljoonaa euroa.  

Eurajoen tase kestää kyllä tulevan alijäämän. Valtionosuusjärjestelmään ei kuitenkaan lähivuosina tulla saamaan korjausta, joka poistaisi Eurajoenkin osalta negatiivisen valtionosuuden. Negatiivinen valtionosuus rasittaa siis talouttamme tulevinakin vuosina huomattavan paljon.  

Tämän vuoksi olisi ollut tärkeää ja vastuullista korottaa kuntavero kuuteen prosentiin. Käyttötalousmenoista budjetin sisältä tuollaisten summien karsiminen johtaa vääjäämättä palveluiden ja infran kunnon heikkenemiseen, sekä muutoksiin esimerkiksi henkilöstössä. Palveluiden heikkeneminen näkyy nousevina kuluina elämisessä ja harrastuksissa, joka rasittavat eniten jälleen niitä, joilla rahaa on vähiten ja jo nyt on vaikeaa nousseiden kustannusten takia.  

Eurajoen demarit tulee tekeemään parhaansa, että Eurajoen päätöksenteon vaikutukset kuntalaisille ovat mahdollisimman pehmeitä, eikä Suomessa vallitsevat porvarilliset tuulet pääse liikaa vaikuttamaan eurajokelaisen elämään!

Teemu Valtonen

Eurajoen sosialidemokraattien pj.  

1.5.2023

Arvoisat kuulijat, hyvät toverit!

Olemme kokoontuneet perinteiseen tapaamme tänne Irjanteen hautausmaan reunamille, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkin äärelle.

Tänne on kokoonnuttu toverihengessä vappuina monien erilaisten maailmantilanteiden vallitessa. Tänäkin vuonna joudumme toteamaan, että maailma ympärillämme myllertää surullisella tavalla ja se vaikuttaa koto-Suomeenkin. Meillä ei ole sotaa. Meillä on jo sotapakolaisia, joiden kimppuun veljeskansa on hyökännyt ja he ovat siksi joutuneet lähtemään kauas kodeistaan turvaa etsimään. Muistoissamme, monien sukupolvien takana on sota, joka hajotti suomalaista yhteiskuntaa ja jonka aikana tehtiin julmuuksia, jotka tuntuvat yli sadan vuoden takaa ajateltuina järjettömiltä. Emme saa unohtaa noita aikoja, mutta meidän on elettävä tässä päivässä ja valmistauduttava tulevaan. Ehkä meitä osaisivat neuvoa he, jotka elivät nuo ajat. Tärkeintä on, että katkeruus on pystytty jättämään taakse väheksymättä silti taannoisia tapahtumia. Tämän muistomerkin vierellä seistessä konkretisoituu mielessä tilanne, jossa veli tosiaan voi nousta veljeään vastaan ja naapuri tuhota naapurinsa julmasti. Meidän vahvuutemme on ollut kyky jättää kauna taakse väheksymättä silti historiaa. Vain eespäin katsoen kansakunta voi kehittyä.

Ukrainassa eletään nyt aikaa, jossa julmuus saa yhä enemmän sijaa. Sukulaiskansat taistelevat tilanteessa, jossa toinen on hyökännyt käsittämättömällä motiivilla toisen kimppuun ja toinen joutuu puolustamaan omaa, itsenäistä maataan ja oikeuttaan elää rauhassa ja turvassa.

Mitä me voimme tehdä auttaaksemme? Joko muiden valtioden on puututtava sotaan, uhkaako Eurooppaa sodan laajeneminen? Näitä asioita emme ratkaise tällä väellä, emme täällä Eurajoen vappuaamussa seisten. Meidän tehtävämme on pitää tulevaisuudessakin yllä kansan yhtenäisyyttä ja estää eriarvoistuminen yhteiskunnassamme.  

Kansallisella tasolla olemme toipumassa koronapandemiasta, joka oli laittaa polvilleen Suomen ennen niin  hyvin toimivan terveydenhuollon. Koronan vanavedessä kävimme keskustelua hoitohenkilöstön arvostuksesta ja riittävyydestä. Työtaistelu ei ollut kaukana viime vuonna, kun hoitajat olivat kyllästyneet siihen, että arvostus näkyi vain puheissa, ei palkassa. Tämän vuoden alussa koko maassa siirryttiin hyvinvointialueiden muodostamaan sote-malliin, jossa näyttää käyvän niin, että hyvin eivät voi sen enempää työntekijät kuin asiakkaatkaan. Uudistus koskettaa kaikkia, terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueilla tuotetaan sosiaali- ja pelastuspalvelut. Eurajokelaisille on tasapäistämisen varjolla ollut tarjolla vain palveluiden heikennyksiä ja hintojen korotuksia. Kaikille satakuntalaisille on tarjolla vain heikennyksiä. Seuraavan hallituksen tehtävä on järjestää lisää rahoitusta hyvinvointialueille ennen katastrofin syvenemistä kestämättömäksi. Ennaltaehkäisyn laiminlyönnin aiheuttamaa hintaa maksamme tulevina vuosina vielä paljon enemmän, kuin näennäinen säästö tässä hetkessä on ollut. Omaishoitajien ja nuorten mielenterveyspalveluiden laiminlyönnit ovat esimerkkejä näistä kurjuutta ja kuluja tulevaisuudessa yhä enemmän aiheuttavista virheistä.

Jos emme ole tarkkoina, julkiset palvelut rapautuvat ja palveluja alkavat hanakasti myydä yksityiset palveluntuottajat. Nykyisellään hyvinvointialueilla ei kohdella hyvin työntekijöitä. Henkilöstönvuokrausyritykset kolkuttelevat sote-alan ammattilaisten oville tarjoten huomattavasti parempia palkkoja ja työsuhde-etuja sekä joustoa työ- ja yksityiselämän yhdistämiseen.  Uhkakuvana silloin on, että henkilöstö valuu pois julkiselta puolelta ja  jokin tuottaja pääsee monopoliasemaan ja alkaa rahastaa yhteiskuntaa ja polkea palkkoja verorahojen valuessa pahimmassa tapauksessa ulkomaille. Jos sote-ja pelastuspalvelut tuotetaan markkinatalouden säännöillä, katoaa inhimillisyys täysin. Mahdollisimman halvalla, tuotto maksimoiden. Silloin ei mennä asiakkaan etu edellä, vaan suuria tuottoja tavoitellen.

Me-henki on ollut aina läsnä näissä yhteisissä Vapun juhlallisuuksissa. Se on voimavara, jota meidän on vaalittava tuulisissa tulevaisuudessa niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Voimme koota voimamme ja viedä yhteiskuntaa tasa-arvoisempaan suuntaan kukin omalla tahollamme vaikuttaen. Juhlikaamme siis Vappua 2023 menneitä muistaen ja niistä oppien, työn juhlasta nauttien ja tulevaisuuteen valppaina ja toiveikkaina katsoen.

27.4.2023

Kaikille saatavilla olevat palvelut ovat hyvinvoivan yhteiskunnan tärkein tehtävä. Perusta jonka päälle hyvinvointivaltio rakentuu. Tiedottaminen muutoksista on tärkeää, jotta osataan hakea palvelua oikeaan aikaan oikeasta paikasta.

Nämä täytyy huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Oikeus sosiaaliturvaan on ihmisoikeusasia. Suomalaista sosiaaliturvaa pidetään yleisesti hyvänä. Monikaan joka sanoo sosiaaliturvan varassa elämisen olevan liian helppoa, ei ole koskaan joutunut tulemaan toimeen pelkästään tukien avulla.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa kyllä päivityksiä. Järjestelmää on selkiytettävä ja yksinkertaistettava. Luukulta luukulle kulkeminen on omaishoitajalle, työttömälle, sairaalle, vanhalle, lapsiperheelle tms. liian rankkaa tai jopa mahdotonta.

Kukaan ei saa jäädä järjestelmässä palveluiden ulkopuolelle.

Suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet toiset voivat entistä paremmin, kun taas huonosti voivat ja sairaat ovat entistä sairaampia ja voivat koko ajan vain huonommin. Puhutaan jo kahden kerroksen väestä.

Terveyserojen kaventaminen on sote- palveluiden tulevien vuosien keskeinen tehtävä!Asiakasmaksut tai lääkekulut eivät saa muodostua esteeksi terveydelle tai sairauksien hoidolle.

Rahoitus alueilla on turvattava. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä, jotka täytyy ottaa huomioon. Rahoituksen riittävyyden kannalta alueiden on tehtävä tarkkaa harkintaa palveluidensa järjestämisestä, mutta sen lisäksi on huomioitava, että alueita tulee rahoittaa niin, että palveluiden järjestäminen on mitenkään edes toteutettavissa.

Meidän tulee kiinnittää huomio erityisesti matalan kynnyksen palveluiden saatavuuteen.

Ennaltaehkäisy on aina halvempaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Otetaan jo vihdoin myös huomioon omaishoito; varsinkin kun meillä on enenevää pulaa hoitajista ja rahasta. Omaishoito säästää rahaa jopa tuhansia euroja kuussa. Miten meillä on varaa jättää tämä huomiotta jatkuvasti? Vaikka ihminen kuinka rakastaa, voi silti uupua.

23.4.2023

Talentian jäsenkyselyn mukaan 59 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä kokee työhyvinvointinsa heikenyneen hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen. Talentian jäsenet ovat korkeakoulutettuja sosiaalialan ammattilaisia, eli esimerkiksi sosionomeja tai sosiaalityöntekijöitä. He työskentelevät hyvinvointiealueella kaikenikäisten asiakkaiden kanssa muun muassa lapsiperhepalveluissa, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä, työllisyydenhoidossa, mielentervys- ja päihdetyössä sekä vanhuspalveluissa.

Tutkimustulos ei yllättänyt minua. Epäselvyys ja epätietoisuus ovat jatkuvasti sosiaalialan työssä läsnä, asiakkaiden ohjaus on haastavaa, kun tietoa muuttuneista palveluista ei ole ja työntekijöiden tärkeänä pitämät asiat eivät ole päätöspinossa kovinkaan pinnassa.

Satakunnan alueella tehtiin tietoinen valinta edellisen soteuudistuksen mennessä pieleen ja päätettiin, ettei yhteisen sotealueen eteen tehdä valmistelutöitä ennen, kuin laki siihen velvoittaa. Näin jälkeen päin ajateltuna päätös oli väärä. Päätös johti siihen, että Satakunnan hyvinvointialue tulee monessa asiassa takamatkalla muihin alueisiin nähden ja työtekijät ovat epätietoisia siitä, mitä tapahtuu. Toimintaohjeita ollaan vasta laatimassa ja perusasiat ovat jäsentymättä.

Työntekijät joutuvat käyttämään työaikaansa epäolennaisiin asioihin. Hyvinvointia lisäisi hyvin pienet, työnantajalle ilmaisetkin asiat, jotka vaatisivat vain paikallista sopimista. Tällaisia on muun muassa kohdennettu tiedotus ja työajan joustot.

Sosiaalialalla on erityisesti avopalveluissa työtehtäviä, jotka toimivat laadukkaasti, kun työajat joustavat tilanteen mukaan. Näin pystytään vastaamaan esimerkiksi työssä käyvien asiakkaiden tarpeisiin. Toisin kuin vastaanottotyössä, sosiaalipalveluissa ennakointi on todella haastavaa. Perhetyöntekijä ei voi lähteä kotikäynniltä tietyllä kellonlyömällä, jos ohjaustilanne on juuri pahasti kesken. Kotipalvelun työntekijä ei voi jättää lasta yksin kotiin, jos vanhempi ei ole tullut asiointikäynniltään kun työaika päättyy. Satakunnan hyvinvointialueellakin mahdollisuus päivittäiseen työajan joustoon on, mutta jousto pitää korjata pikimmiten, sillä yli- tai alitunteja ei saa tulla. Työnntekijä joustaa, mutta työnantaja ei. Tämä aiheuttaa tarpeetonta kuormaa ja painetta.

Jos työntekijöiltä kysyttäisiin, mitkä asiat kuormittavat heitä kaikkein eniten, saataisiin käsiin toimia, joiden toteuttaminen lisäisi työssä jaksamista ja mahdollistaisi myös yhteiskehittämisen ja yhteishengen luomisen. Jos perusasiat olisivat kunnossa, riittäisi työntekijöillä kärsivällisyyttä muiden asioiden edessä. Nyt niin ei ole, näin kertoo Talentian tutkimus. Ja käytäntö osoittaa, että tulos vastaa todellisuutta.

3.10.2022

Eurajoella Seurakuntademarien listalla on seuraavat ehdokkaat vaalinumeroineen.

24 Harju Anne

25 Liimatta Eira

26 Mustonen Elina

27 Nummi Olavi

28 Ojala Sanna

29 Suoyrjö Irja

30 Talasma Esa

31 Valtonen Matti

Eurajoen demariyhdistykset toivottaa vaalilistalle onnea ja menestystä seurakuntavaaleihin.

1.10.2022

Kirkon vaalitunnus syksyn vaaleissa on Minun kirkkoni, joka uskoo, toivoo, rakastaa, on lähellä ja uudistuu. Kirkkovaltuuston tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet ja edellytykset seurakunnille, jotta nämä voivat toteuttaa tehtäviään.

Kirkon arvot ovat laajalti samoja kuin sosialidemokraattisen liikkeen: solidaarisuus, keskinäinen suvaitsevaisuus ja jokaisen kanssaihmisen kunnioitus. Tärkeää on myös yhteinen vastuu koko ympäristöstä. Vastuuta yhteisestä ympäristöstä tulee korostaa kaikessa toiminnassa ja hakea tapoja käyttää uusiutuvaa energiaa ja vähentää kulutusta. Seurakuntien toiminnassa voidaan olla ympäristökysymyksissä edelläkävijöitä.

Erityisesti nyt ruoan, vaatteiden ja harrastusten pitäisi olla auttamisen pääkohteita. Aineellinen tuki auttaa perheen tilannetta myös henkisesti, kun esimerkiksi lapsi kokee harrastuksen kautta onnistumisia, osallisuutta ja iloa. Moni vanhempi kokee huonommuutta koska ei pysty antamaan lapsilleen edes välttämättömyyttä.

Vanhemmuuden haasteisiin tarvitaan tukea. Maailma on muuttunut ja kaikenlaiset uhat ovat läsnä jokaisessa päivässämme meillä kaikilla – riippumatta siitä- millaisia olemme vanhempina, ihmisinä tai mitä odotamme elämältä. Koulujen ei tule sulkeutua, vaan käydä aktiivista keskustelua seurakuntien ja erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Lasten tulee olla tervetulleita kirkon tiloihin ja lapset tulee huomioida toiminta- ja tilajärjestelyissä.

SDP ei puolueena ota kantaa kirkon opillisiin kysymyksiin vaan sen tekee kirkolliskokous. Kirkolla ja seurakunnilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa toimia ja puhua tukea tarvitsevien puolesta. Ihmisiä autetaan kirkkoturvan periaatteita noudattaen riippumatta heidän statuksestaan Suomessa. Olemme samanarvoisia huolimatta henkilökohtaisista ominaisuuksistamme, päihderiippuvuudesta, varoista tai taustasta tai kirkkoon kuulumisesta. Jokainen on lähimmäinen ja jokainen voi vaikuttaa kanssaihmisten hyvinvointiin joko henkisesti tai aineellisesti. Kukin kykyjensä mukaan. 

Seurakuntavaaleissa valitaan päättäjiä ­tekemään ennen kaikkea strategisia linjauksia. Kirkossa on jonkin verran asioita, jotka eivät muutu vaikka ­aika muuttuu. Se edellyttää päättäjiltä ­arvoja ja kykyä asettua toisen asemaan. Kirkko on ihmistä varten. Asioista voi keskustella ja niitä voi kyseenalaistaa.

Elina Mustonen

13.6.2022

Ehdotamme, että Laitakarin saunamaksua ei perittäisi alle 18-v., vaan tuettaisi näin lapsiperheitä ja korona-ajan vahingoittamia nuoria. Tarjottaisi heille mahdollisuus viettää vapaa-aikaa kunnan kustamana niin, että yrittäjä kerää nimet ja laskuttaa kuntaa saunojista. Tämä tukee perheitä, koska saunamaksu ja virvokkeet yhteensä kesän aikana tekevät sievoisen loven perheen menoihin. Asia on kuitenkin rahallisesti kunnalle melko pieni, mutta iso perheille ja nuorille.

Eurajoen Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

26.2.2022

Satakunnan sosialidemokraattinen piirihallitus ja aluevaltuustoryhmä esittää aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi Ilona Sjömania Eurajoelta. Rehtori Harri Lehtosta Eurasta esitetään aluehallituksen puheenjohtajaksi ja kansanedustaja Kristiina Salosta valtuuston toiseksi puheenjohtajaksi. 

Aluehallituksen jäseniksi demarit esittävät: Rauno Vesivalo (Pori), Sinikka Alenius (Pori), Mirja Ylijoki (Rauma), Harri Kivenmaa (Kokemäki) kauden puoliväliin ja Voitto Raita-aho (Karvia) kauden loppuun. 

Tarkastuslautakunnan jäseniksi esitetään: Heli Lukka (Nakkila), Helena Heljakka (Pori), Seppo Sattilainen (Rauma), Juhani Tiitinen (Harjavalta). 

Maaliskuun alkupuolella tehdään ehdotukset lautakuntien jäsenistä.

Valtuustoaloite: Levähdyspenkit Eurajoen kyliin

2.2.2022

Eurajoen eri yhdistysten toimesta on saatu Eurajoen ja Luvian keskustaan levähdyspenkkejä, joiden tarkoituksena on tukea mm. ikäihmisten liikuntamahdollisuutta. Levähdyspenkkejä olisi tarpeen olla nykyistä enemmän, mm. Eurajoen eri kylissä.

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Eurajoen kunta ottaa vetovastuun levähdyspenkkien saamiseksi mahdollisuuksien mukaan Eurajoen eri kyliin ja budjetoi talousarvioon riittävät määrärahat.

Eurajoella, 31.1.2022

Eurajoen sosialidemokraattien valtuustoryhmä

27.12.2021

Aluevaalit toimitetaan 23.1.2022. Eurajoelta ehdolla on kolme loistavaa demariehdokasta, Elina Mustonen, Ilona Sjöman ja Teemu Valtonen. Toivotamme heille kaikille paljon onnea vaaleihin!

Vaalityö ei tule tammikuussa olemaan perinteistä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Eurajoen demarit pysyvät vastuullisella linjalla tulevanakin vuotena.

28.11.2021

Hoitoon pääseminen, palveluiden läheisyys, mielenterveyspalvelut ja inhimillinen vanhustenhoito, muistisairauksien huomioiminen, omaishoito sekä hoitohenkilökunnan työolot, palkkaus ja saatavuus vaativat parannusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pohjattomalta tuntuva kaivo johon epätarkoituksenmukaisina saadaan uppoamaan rahaa ja voimavaroja. Hoitamattomuus ja pompottelu maksavat ja tuottavat inhimillistä kärsimystä. 

Alueilla tehdään tulevaisuudessa ratkaisut jotka koskettavat meitä ja lapsiamme sekä vanhempiamme. Päätetään julkisista palveluista, palveluseteleistä ja järjestöjen roolista. 

Olen sitä mieltä, että tarvitsemme julkisia palveluita ja niitä täydentämään yksityisiä palveluntuottajia. Valvontaan tulee jatkossa panostaa enemmän. 

Lasten hoito on kriisissä. Lapset ovat tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajia ja jokaisella on oikeus hyviin palveluihin myös lapsena ja nuorena. Perhetyöhön ja siihen liittyviin palveluihin tulee kiinnittää huomiota.

Digitalisaatio on päivän sana. On tarkkaan mietittävä missä ja miten niitä käytetään ja otettava huomioon se, että ne edellyttävät neuvontaa ja opetusta kaikille, mutta erityisesti ikääntyneille. Neuvonnan on myös jalkauduttava mm. syrjäseuduille jotta palvelut ovat kaikille kaikkialla saatavilla.

Johtamiseen ja työn organisoimiseen on panostettava ja otettava huomioon inhimilliset tarpeet. Tiedottamisen on oltava ajantasaista ja saavutettava tavalla tai toisella kaikki kansalaiset.

6.11.2021

Satakunnan sosialidemokraatit ry on asettanut ensimmäiset 73 ehdokasta aluevaaleihin, jotka pidetään sunnuntai 23.1.2022.  Eurajoelta ehdokkaaksi asetettiin Elina Mustonen ja Ilona Sjöman.  Ehdokaslistoja voidaan täydentää 14.12. asti.

Eurajoen demarit toivottaa Elinalle, Ilonalle ja kaikille muillekin ehdokkaille onnea vaaleihin!

6.11.2021

Sinusta varmaan tuntuu siltä etteivät tulevat vaalit kosketa sinua millään lailla ja saatat olla kyllästynyt koko asiaan jo valmiiksi. Kyllä ne koskettavat. Vaaleissa valitaan henkilöt päättämään ennen muuta palveluista ja niiden saatavuudesta. Se, että myllerrys ja sotekentän kehittäminen vie aikaa, pitää varmasti paikkansa. Kaikki ei ole heti valmista.

Jos kaikki on mennyt elämässä suurin piirtein hyvin, et ehkä voi ymmärtääkään mitä ja mistä on kyse. Sekunneissa elämä voi kuitenkin muuttua. Voit sairastua, köyhtyä, menettää ajokorttisi loppuiäksi, läheisesi voi sairastua, mielenterveys voi järkkyä, päihdeongelma voi koskettaa tai muistisairaus yllättää tai voit joutua käyttämään pelastuspalveluita. Tässä muutama esimerkki.

On siis tärkeää mitä palveluita saat, mistä niitä saat ja kuinka nopeasti – asut sitten missä tahansa. 

Vaaleissa tarvitaan kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ehdokkaita. Henkilöstön riittävyys ja hyvinvointi ovat keskeisessä asemassa. Oikea-aikaiset palvelut sekä luovat hyvinvointia että säästävät rahaa. Hoitolupaus minulle tarkoittaa sitä, että kiireettömään hoitoon pääsee viikossa hoidontarpeen arvioinnista ja hoidon tarve arvioidaan samana päivänä, kun asiakas on ottanut yhteyttä. Hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, eli myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pääsee viikossa.

Sosiaali- ja terveysalaakin on kohdannut jo työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi. Työolojen, johtamisen ja palkkauksen houkuttelevuudesta on pidettävä huoli. Raha ei auta jos muut asiat ovat pielessä. Kohtuuttomat työkuormat koskettavat nykyään lähes kaikkia aloja, mutta hoiva-aloilla kaikki ovat siistijää myöten ylikuormitettuja. Kannustan kaikkia puhumaan omasta alastaan/ työtehtävistään ja sen kuormittavuudesta. Asioita ei saa painaa villaisella. Vain näin saadaan parannuksia aikaan. Johtamisen ja oikeudenmukaisuuden merkitys on nähtävä. Oikeudenmukaisuus toteutuu esim. työvuorosuunnittelussa ja henkilömitoituksissa. Pandemia on koskettanut ja kuormittanut ihan kaikkia. Emme saa unohtaa lasten ja nuortenkaan kanssa työskenteleviä. 

Henkilökohtaisesti toivon myös salailun ja kaunistelun olevan pian ohi. Valitettavasti se on nyt yleistä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Vai mitä tykkäätte esim. siitä, että jossain yksi hoitaja hoitaa yöllä kahta osastoa joilla molemmilla 16-18 muistisairasta asiakasta? Tai päivällä yksi kuuttatoista? Haluatko sinä, että läheisesi on hoidossa noilla osastoilla? Haluatko vuodepotilaana virua sängyssä koska sinua ei keritä nostamaan ylös istumaan pyörätuoliin toisten seuraan? Haluatko että väsynyt ja vanha vanhempasi on esim. toisen muistisairaan karkailevan vanhuksesi omaishoitaja ilman minkäänlaista apua? Tämä on muuten tosi.

Sitä määki.

Elina Mustonen SDP Eurajoki

16.8.2021

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja: Ilona Sjöman

Kunnanhallitus:
varapuheenjohtaja Teemu Valtonen, varalla Hannu Liimola
jäsenet Tuula-Marja Sainio, varalla Pauliina Aalto
Petri Laakso, varalla Mika Nurmi

Tarkastuslautakunta:
Janne Väkiparta, varalla Eero Nurmi
Päivi Alanko-Rehelmä, varalla Anne-Maj Iltanen

Keskusvaalilautakunta:
Eero Nurmi
2. varajäsen Matti Valtonen

Sivistyslautakunta:
puheenjohtaja Outi Veijonaho, varalla Heini Laaksonen
jäsenet Martti Viinamäki, varalla Tero Lintunen
Esa Talasma, varalla Ville-Matti Hakanpää

Hyvinvointi- ja kuntakehityslautakunta:
varapuheenjohtaja Irja Suoyrjö, varalla Annukka Mäkelä
jäsenet Sanna Ojala, varalla Heini Laaksonen
Marko Veijonaho, varalla Martti Viinamäki

Tekninen lautakunta:
varapuheenjohtaja Elina Mustonen, varalla Pia Kotro
jäsenet Hannu Liimola, varalla Reijo Koivunen
Anne Harju, varalla Seija Johansson

Ympäristölautakunta:
varapuheenjohtaja Matti Rantanen, varalla Tero Lintunen
jäsenet Janne Lampolahti, varalla Marko Veijonaho
Tarja Lukkarinen, varalla Irja Suoyrjö

Suhteellisten vaalien lautakunta:
Esa Talasma, varalla Jussi Salo

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden lautakunnan jätehuoltojaos:
Matti Rantanen

Käräjäoikeuden lautamies:
Anne-Maj Iltanen

Kiinteistötoimitusten uskottu mies:
Teemu Valtonen
Marko Veijonaho

Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto:
Tuula-Marja Sainio, varalla Pauliina Aalto

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto:
Päivi Alanko-Rehelmä, varalla Tero Lintunen

Satakuntaliiton edustajainkokous: 
Ilona Sjöman, varalla Mika Nurmi

Eurajoen demarit onnittelee valittuja sekä toivottaa hyvää ja työntäyteistä toimikautta!

16.8.2021

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä järjestäytyi ennen ensimmäistä valtuuston kokousta.

Ryhmä valitsi puheenjohtajakseen Tuula-Marja Sainion.

Valtuustoryhmän muut jäsenet ovat
Pauliina Aalto
Petri Laakso
Hannu Liimola
Elina Mustonen
Mika Nurmi
Matti Rantanen
Jussi Salo
Ilona Sjöman
Esa Talasma

Eurajoen demarit toivottavat Tuula-Marjalle onnea valinnasta ja kaikille valtuutetuille työteliästä ja antoisee valtuustokautta!

14.8.2021

Uusi valtuusto aloittaa ensi viikolla. Valtuutetut ovat uuden edessä on sitten vanha tai uusi valtuutettu. Valtuutettu ja luottamushenkilö tekee työtä omalla vapaa-ajallaan toisten hyväksi. Tavoitteena on työskennellä pitkällä tähtäimellä kuntalaisten parhaaksi. Kunnan pitää ottaa huomioon myös muut toimijat sen kentällä; mm. yksityinen ja kolmas sektori. Tiedonsaannin pitää olla avointa ja tietoa tulee jakaa. Se on tärkeä osa yhteistyötä jota koko kunnan kehittäminen eteenpäin pitäisi ollakin. 

Hyvää tulosta ei saa aikaiseksi kuin kuuntelemalla, keskustelemalla ja tekemällä kompromisseja. Tiedon hankkiminen ja sen analysointi asioista on valtuustotyössä tärkeää. Tiedon ja tahdon lisäksi tarvitaan myös rahaa. Sitä ei aina kuntalainen (esim. minä) ymmärrä miksei jotain itselle tärkeää tehdä tai miksei jotain tapahdu. Vastaus on yleensä se, että siihen ei ole budjetoitu rahaa ja asia kuitataan jättämällä se ns. pöydälle lepäämään.

Kunta on uuden edessä myös hyvinvointialueasiassa. Uudet vaalit ovat tulossa ja äänestysintoa myös niihin vaaleihin tulisi saada kaivettua esiin etteivät pienet jää kokonaan isojen alle.

Elina Mustonen

15.6.2021

Lapijoen nuorisotalon kellarikerros on ollut jo pitkään käyttökiellossa. Tilan ollessa pois käytöstä, jää nuorisotalotoiminnalle olennaiset biljardipöytä ja pöytätennis saavuttamattomiin. Tämä vaikuttaa väistämättä nuorisotoiminnan kävijämääriin, kun nuokkarilta ei löydy mitään sellaista, mitä ei voisi muuallakin tehdä.

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt korona-aikana huomattavasti. Pahimmillaan tilanne on kärjistynyt raakoihin väkivallan tekoihin ympäri maata, mutta pahoinvoinnista kertoo myös muun muassa nuorisopsykiatrian kasvaneet käyntimäärät. Eurajoki ei ole poikkeus siinä, miten poikkeusaika vaikuttaa nuoriin, joiden normaalin henkisen kehityksen ja kasvun kannalta ominta olisi sosiaalinen kanssakäyminen ikätovereiden kanssa. Nuorisotoimintaan pitäisi panostaa nyt entistä enemmän ja nuorisotyön pitäisi tavoittaa toimintaa tarvitsevat nuoret. Lapijoen nuorisotila pitää saada siihen kuntoon, että siellä voidaan järjestää laadukasta nuorisotoimintaa.

Eurajoen sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti valtuustoaloitteessaam 15.6.2021, että tekninen toimi ryhtyy välittömästi toimiin nuorisotilan kellarikerroksen käyttöönoton suhteen ja ottaa Lapijoen nuorisotalon kunnostamisen huomioon vuoden 2022 talousarviossa.

15.6.2021

Pyöräilyn hyötyjä voidaan tarkastella niin yksilön, yhteiskunnan, työnantajan,  ilmastopäästöjen kuin kansanterveyden näkökulmasta. Pyöräily -kuten liikunta yleisestikin- vähentää stressiä ja parantaa terveyttä pitkällä tähtäimellä, vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työssä viihtymistä sekä nostaa työn tuottavuutta. WHO:n mukaan jokainen passiivisuudesta pyöräilyyn siirtynyt henkilö tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,70 € per pyöräilty kilometri.

Eurajoki on Hinku-kunta. Liikenteellä on keskeinen merkitys sekä Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden että EU:n päästövähennysvelvoitteen saavuttamisessa. Kun pyöräily korvaa autoilua, tulee myös asuinalueesta stressittömämpi liikenteen melun vähenemisen ja ilmanlaadun paranemisen myötä. Tämä pätee niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Eurajoki on profiloitunut myös lapsiystävälliseksi kunnaksi ja tässä voimme näyttää lapsille ja nuorille esimerkkiä miten tulevaisuudessa terveys- ja ilmastoasioita hoidetaan. 

Eurajoen kunta on hankkinut työntekijöiden käyttöön polkupyöriä, joilla voidaan siirtyä työpäivän aikana työpisteeltä toiselle. Pyöräilyä olisi kannustettava laajentaa myös työmatkoille niille, joille se on mahdollista. Harva pyöräilijä on pelkkä työmatkapyöräilijä. Matkoja myös ketjutetaan, ja työmatkat muuttuvat helposti esimerkiksi kotimatkan aikana asiointimatkoiksi. Vaikka kaikki eivät voi kulkea työmatkoja pyörällä, se ei silti saisi estää kaikkia nauttimasta pyöräilyn hyödyistä eikä siihen kykenemättömiä saa syyllistää.

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ehdotti kunnanvaltuustolke 15.6.2021, että Eurajoen kunta työnantajana kannustaa työntekijöitään työmatkapyöräilyyn luomalla työmatkapyöräilyn kannustinjärjestelmän, sekä rohkaisee alueensa yrityksiä toimimaan samoin.  Kannustinjärjestelmä voi olla esimerkiksi suora rahallinen tuki  tai aineellinen tai esim. pyörähuollon korvaaminen.  

Tänään pidettiin Eurajoen kunnanvaltuuston toimikauden 2017-2021 viimeinen kokous. Kokouksessa muistettiin väistyviä kunnanvaltuutettuja. Eurajoen sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä työnsä päättivät kunnioitettavan pitkien urien jälkeen Minna From (16 vuotta valtuutettuna) ja Sakari Jalonen (30 vuotta valtuutettuna). 

Eurajoen demarit kiittävät lämpimästi sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä tehdystä työstä Minna ja Sakkea!

15.6.2021

22.5.2021

Eurajoen demarit ei tule järjestämään tämän hetken rajoituksilla kuntavaalien alla vaalitapahtumia, joissa väkeä kokoontuu yhteen.

 Satakunnassa on voimassa Aluehallintoviraston määräys kokoontumisrajoituksesta. Myös Satakunnan ATTR suosittaa kokoontumisten rajoittamista.

Tässä tilanteessa ei ole vastuullista koota ihmisiä koolle toreille ja turuille, vaikka vaalit ovat tulossa ja kuntalaisia olisi mukava tavata. Eurajoen demareille jokainen ihminen on tärkeä, jonka vuoksi emme aio omalla toiminnallamme vaarantaa kenenkään terveyttä tai turvallisuutta. Toivomme samaa vastuullisuutta kaikilta muiltakin, jotta pääsemme nauttimaan huolettomammista ajoista tulevaisuudessa.

Arvioimme tilannetta uudelleen, jos rajoitukset ratkaisevasti lievittyvät ja kokoontuminen on aidosti turvallista. Toistaiseksi kaikki vaalitapahtumat on peruttu.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta!

19.5.2021

Omaishoidon “palkkiot” vaihtelevat paikkakunnasta riippuen ja ero palkkioissa voi olla jopa satoja euroja. Suomessa on noin 50 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa ja kaiken kaikkiaan Suomessa on noin 350 000 ihmistä jotka hoitavat jatkuvasti omaistaan . Meillä on siis ihmisiä jotka eivät edes ole omaishoidon tuen piirissä. 

Omaishoitajat säästävät valtavasti yhteiskunnan varoja ja usein myös vaarantavat oman terveytensä hoitamalla omaa perheenjäsentään 24/7. 

Rakkaudessa on kyse toisesta huolehtimisesta. Eikö? Totta. Siinäkin on silti olemassa joku raja ja toki rahakaan ei korvaa kaikkea. Jos se raha, mikä saadaan omaishoidon palkkiona, kuitenkin menee esim. lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin, ei siitä ole ns. palkaksi omaishoitajalle. 

Eurajoella – kuten muuallakin Suomessa tulee kunnan taholta varmistaa se, että tunnistetaan omaishoitajien ja -hoidettavien tarpeet ja varmistetaan kotiin annettavien palveluiden saatavuus. Avun on oltava konkreettista ja omaishoitaminen ei voi olla syy vähentää palveluita tai estää pääsyä kotiin annettavien palveluiden piiriin. Omaishoitajan ei tule myöskään pelätä palkkionsa menettämistä jos he saavat kotiin annettavia palveluita kuten siivous- tai ateriapalvelua, lääkejakoa tms. mikä tukee turvallista arjessa selviytymistä. 

Muistisairauksien lisääntyessä ja elinajan pidentyessä omaishoidossa tulee ennen pitkää ongelmia siinä mihin omaishoitajan tiedot/ taidot riittävät. Emme voi jättää heitä – hoitajia ja hoidettavia- heitteille. Miten esim. kotona muuten hoidettavan ihmisen diabeteshoito järjestetään jos omaishoitaja ei enää näe insuliinikynän yksiköitä tai molemmilta on kuuloaisti heikentynyt jolloin kommunikointi on puutteellista. Tälläisissa tapauksissa on uskallettava puuttua asiaan ilman pelkoa palkkion menetyksestä. On toki tunnistettava myös raja siitä milloin omaishoito ei ole enää vaihtoehto. 

Oman kokemukseni mukaan arjessa selviytymistä tukisivat esim. apuvälinekartoitus ja niiden kuljetus asiakkaan kotiin, pyykkipalvelu ja siivouspalvelu sekä asiointivapaan/ harrastusvapaan antaminen omaishoitajalle viikottain. Palveluohjaajan vierailut ja yhteydenpito ilman pelkoa rahan menettämisestä tulisi olla tiheää ja luottamusta herättävää. 

Pidetään huolta kaikista. Kaikki yhdessä. Jatkossakin. 

Elina Mustonen

8.5.2021

Kuten olemme laulussa kuulleet, on ”kotiseutu, paikka parhain, päivätyöni sulle teen”.

Meillä on käsissämme vakaan talouden omaava, kehittyvä kunta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Yksi huoli minua on kuitenkin painanut jo pitkään. Perustelut huoleen löytyvät tämän kirjoituksen lopusta. Kuten olemme kaikki huomanneet, kunta on viime vuosina saanut uutta virettä ja asukasluku on kasvava, poiketen muista maaseutumaisista kunnista, joissa miltei kaikissa tuskaillaan vähenevää väestömäärää. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat pääosin yhdessä ja samaan suuntaan tähdäten ottaneet rohkeasti askelia uuteen suuntaan. Viime vuosien suurin askel on ilman muuta ollut vuoden 2017 alusta toteutettu kuntaliitos. Kunnanjohtajalla on ollut aktiivinen ote kunnan kehittämisessä.

Palvelut ovat hyvällä tasolla, lapsiperheet saavat kotihoidontuen kuntalisää, nuoret ilmaisen ehkäisyn ja koululuokissa ryhmät ovat lähes aina sopivan pieniä. Ikäihmisille on uudet ja laadukkaat tilat elämän ehtoopuolen vuosien viettopaikaksi ja hoitajamitoituksesta huolehditaan. Uusia yrityksiä aloittaa kunnassa ja Olkiluodon saarelta saamme vakaata verotuloa, jonka turvin kuntaa pystytään edelleen kehittämään suunnitelmallisesti. Eurajoki on saanut paljon positiivista huomiota viime aikoina.

Parannettavaa löytyy aina, ja heti tuleekin mieleen ainakin vielä jäljellä olevat muutamat isot opetusryhmät kouluissa, pitkät kuljetusajat kouluun sekä ajoittainen viive päivähoitopaikan saamisessa. Moni tie kaipaisi vielä perusparannusta. Kotona yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokevat vanhukset pitää saada hoivan piiriin. Monitoimihalli on vihdoin investointipäätöstä vaille valmiiksi suunniteltu ja olen toiveikas sen läpi menemisen suhteen.

Tärkeintä olisikin nyt syyttelyn ja epäluuloisuuden lopettaminen päätöksenteossa. Jollain kummallisella tavalla valtakunnanpolitiikan retoriikka on hiipinyt kunnalliselämään. Päättäjällä on velvollisuus selvittää asioiden taustat ja ne tiedot hän on oikeutettu saamaan. Ensin selvittämällä moni epäselvä asia aukeaa. Asiallinen opponointi kehittää ja haastaa pohtimaan päätöksiä huolella, ilkeily ja kyseenalaistaminen taas asettaa päättäjät omiin poteroihinsa junnaamaan omien näkökantojensa kanssa.

Koska meillä on kaikki avaimet käsissämme kehittää positiivisen vireen kuntaa, päättäjien tulisi ryhtyä esittämään kehittämisideoita moittimisen sijaan. Hyvähenkinen, kehittävä päättäjäjoukko saa tehokkaasti aikaan tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä ja tämä tunnelma välittyy kuntalaisille. Hyvän hengen luominen ei vaadi keneltäkään vaikenemista tai nöyristelyä. Vain sen, että sanoo sanottavansa perustellen ja rakentavasti sekä hyväksyen sen, että kaikki eivät kuitenkaan voi olla samaa mieltä. Samoin viranhaltijoiden työtä pitää tukea, ei vesittää. Epäkohtiin on toki tartuttava, mutta rakentava keskustelu saa paljon enemmän aikaan kuin syyttely. Niin monesti olen kuullut ihmisten huokailevan, että ei politiikan seuraaminen enää kiinnosta, kun siellä vaan riidellään ja kisaillaan siitä, kuka nokkelimmin toista sanan säilällä sivaltaa. Tähän pitää tulla muutos!

Toiveikkaana kesän vaaleihin suunnaten ja kotikunnastaan ylpeänä ajatellen,

Ilona Sjöman,

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

5.5.2021

Eurajoen kunta on profiloitunut lapsiystävällisenä kuntana. Uusin saavutus tällä saralla on Unicefin Lapsiystävällinen kunta-toimintamalli, johon olemme päässeet mukaan.

Kuntamme on myös hiilineutraali kunta, jonka johdosta olemme sitoutuneet tiettyihin tavoitteisiin.

Näitä, edellä mainittuja asioitakin tukemaan Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteenaan Lasten metsän toteuttamista.

Tässä ajatuksessa kaikki on arvokasta!

Kunnan omistamalle ja osoittamalle maa-alueelle varhaiskasvatusikäiset lapset pääsisivät istuttamaan puuntaimia yhdessä oman ryhmänsä kanssa. Ei-varhaiskasvatuksen piirissä olevilla lapsille olisi myös mahdollista osallistua hankkeeseen yhdessä omien läheistensä kanssa.

Tälläinen yhdessä tekeminen, yhteisen oman metsän istutustaphtuma lisää yhteisöllisyyttä, luonnon arvostusta ja suojelua sekä monia muita positiivisia asioita.

Sopivat alueet tulisivat sijaita koulujen/ päiväkotien läheisyydessä helposti saavutettavissa paikoissa eri puolilla kuntaa.

Eurajoen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Eurajoella 04.05.2021

1.5.2021

Arvoisat toverit! Tänään täällä, vakaumuksensa puolesta kuolleiden haudalla, olemme kokoontuneet laskemaan kukkaset ja kunnioittamaan ihmisiä jotka antoivat henkensä taistelussa oikeuksiensa sekä paremman tulevaisuuden puolesta, ollen esikuvia meille, jotka tuota työtä yli 100 vuotta myöhemmin jatkamme. Heidän uhrauksiensa vuoksi olemme voineet ilman pelkoa ja väkivallan uhkaa sen myös tehdä.

Nyt uudella vuosituhannella, jolloin nuo oikeudet sekä se parempi tulevaisuus pitäisivät olla jo jokaisen suomalaisen elämää, on yhteiskuntaamme saapunut vaivaamaan viheliäiset virukset, vihapuheet ja vääristellyn totuuden levittäminen ja jopa väkivallan uhkakin nostaa päätään.

Maailma voi olla kova ja yksinäinen paikka yksittäiselle ihmiselle ja nuo edellä mainitsemani asiat ovat omiaan lisäämään meidän kaikkien arjen raskautta. On kuitenkin lohdullista tietää, että valtakunnan johdossa, sekä tulevien kuntavaalien jälkeen toivottavasti myös kunnissa, on vallassa ne tahot joille ihmisyys, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja toisten kunnioitus on johtavana ajatuksenatoiminnassaan ja jotka tekevät työtä helpottaakseen tavallisen ihmisen elämää. Politiikan vasemmalla laidalla toimivat, keitä mekin täällä edustamme, ovat perinteisesti olleet näitä tahoja. Meidän täytyy tehdä työtä sen eteen, että kaikkisuomalaiset huomaavat nuo varsin inhimilliset arvomme poliittisessa toiminnassamme, arvoilla joilla pidämme tämän maamme hyvänä ja turvallisenapaikkana elää jatkossakin ja näin voimme myös parhaiten kunnioittaa niitä viime vuosisadan alkupuolella henkensä antaneiden, oikeuksiaan puolustaneiden ihmisten muistoa.

30.4.2021

Eurajoen demarit täydentävät maaliskuussa jätettyä ehdokaslistaa. Ehdokkaaksi on asetettu:

Tero Lintunen, 42v, sairaanhoitaja, ensihoitaja

Annukka Mäkelä, 33v, lastensuojelun sosiaaliohjaaja

Jussi Salo, 40v, käytön hoitaja

29.4.2021

Olen noormarkkulaisen torpparin tyttärentyttären tytär. Äitini, synt,1934, sai nimekseen Hilkka Vappu Edith. Pienenä tyttönä ihmettelin nimeä Vappu, koska minulle se sana merkitsi kevään alkamista,polkupyörän talvisuojasta poispääsyä  ja polvisukkia niiden pitkien kamalien,lököttävien sukkien ja sukkanauhaliivien tilalle.Muistan, että äitini piti Vappua tärkeänä nimipäivänään ja sitä aina fiirattiin.Uskon, että äitini Vappu-nimi oli tuffani ”radikaalin”ajattelun satoa;vappua oli alettu juhlia työväen juhlana 1800-1900-lukujen taitteessa,isoimmilla paikoilla marsseina ja kulkueina, pienillä paikoilla vain myötäelämisensä.Ajatuksena marsseille oli yhteiskunnallisten ja sosiaalisten epäkohtien parantaminen.

Suvussani ei ollut ”kouluja käyneitä”,elettiin maaseudulla, missä käytiin kansakoulua ja sitten mentiin töihin. Älyä ja halua olisi kyllä ollut,mutta ei rahaa eikä muitakaan mahdollisuuksia.

Minä pääsin oppikouluun ja aikoinaan sain ylioppilastutkinnon suoritettua sukuni ensimmäisenä ylioppilaan. Pääsin opiskelemaan ja valmistumaan peruskoulun luokanopettajaksi 1970-luvulla, jolloin peruskoulu teki tuloaan koko Suomeen alkaen Lapin läänistä.Peruskoulun tavoitteena oli avata opintie ilmaisena kaikille lapsille.9-vuotisen opintaipaleen jälkeen oli mahdollista jatkaa joko ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Sosialidemokraatit olivat voimakkaasti mukana uudistuksen puolesta vanhoillisen oikeiston vastustaessa ja pelätessä yhteiskuntajärjestyksen kaatumista.Vuosikymmenten aikana lukuiset nuoret ovat saaneet mahdollisuuksia, mistä isovanhempamme eivät voineet haaveillakaan.

Nyt oppivelvollisuuden laajentuessa 18-vuotiaaksi on tavoitteena ,että peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Keskeistä on aina ollut tasa-arvon ideologia.

Minä uskon tasa-arvoon sukupuolten, yhteiskuntaryhmien, ikäryhmien kesken sekä koulutuksen voimaan.Suomalainen koulu on kansainvälisesti arvostettu ja tulokset erinomaisia verrattuna monen maan konservatiiviseen ja kalliiseen koulutukseen.

Omaan vappuuni on tullut opiskelijavapun piirteitä, mutta perusajatus on sama kuin sata vuotta sitten: henkisellä marssilla yhteiskunnan ja sosiaalisten epäkohtien parantamisen puolesta aina ja menneitten sukupolvien työtä ja menetyksiä kunnioittaen. Eurajoen demarit kunnioittavat Vapun perinteitä Irjanteella Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä kukkien laskulla ja puheella sekä kirkonkylällä kukkien laskulla sankarihaudalla.

Rohkeita ihmisiä on tarvittu aina, niin tänäkin päivänä tässä yhteiskunnassa ja Eurajoen kuntapolitiikassa!

Tuula-Marja Sainio

18.4.2021

Eurajoen demareiden koko perheelle tarkoitettu valokuvasuunnistu pidetään Vappuviikolla 26.4.-2.5. Bongaa kuvissa olevia eurajokelaisia kohteita ja löydä niistä QR-koodi! Kerää koodin takaa paljastuva kirjain itsellesi muistiin ja ilmoita ne sivuston kautta meille.

Tehtävien vastaukset palautetaan 2.5. mennessä. Kaikki vähintään viisi kuvaa bongannutta perhekuntaa osallistuu arvontaan. Pääpalkintona Eurajoki-aiheinen yllätyskassi, sekä muutama lohdutuspalkinto.

Nyt kaiken ikäiset, kokoiset ja näköiset perheet yhden ihmisen taloudesta pariskuntaan ja lapsiperheestä useamman sukupolven perhekuntaan osallistumaan valokuvasuunnistukseen. Suunnistukselle on aikaa koko vappuviikko!

https://eurajoendemarit.yhdistysavain.fi/valokuvasuunnistus

26.3.2021

🌹 Tuula-Marja Sainio on valittu Satakunnan osuuskaupan edustajistoon. Demarit voittivat vaalit 16 läpi menneellä edustajalla. Paljon onnea Tuula-Marjalle ja kaikille muille valituille! Lämmin kiitos äänestäneille! 🌹

15.3.2021

Lastensuojelun viimesijaiset toimenpiteet ja sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten tilanne puhuttavat taas. Olen erityisesti viime viikkoina seurannut lastensuojeluun liittyvää uutisointia ja siihen liittyvää keskustelua mediassa huolestuneena mm. nuorten lisääntyneestä väkivaltaisuudesta. Väkivaltainen käyttäytyminen ja päihteidenkäyttö ovat valitettavan monen sijoitetun nuoren huostaanoton syynä ja heidän tilanteensa ja tulevaisuuden näkymänsä huolentäyteiset. Samalla olen kuitenkin harmissani yksipuolisesta tavasta, jolla erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa olevia lapsia ja nuoria uutisoinnissa kuvataan. 

Moni lapsi ja nuori on sijaishuollossa myös kodin ja vanhempiensa olosuhteista johtuen, eivät oman käyttäytymisensä vuoksi. Näiden lasten ja nuorten vanhemmat ovat jääneet vaille apua ja tukea usein jo varhaisessa vaiheessa vanhemmuuttaan. Kaikki lastensuojelulaitoksessa asuvat lapset ja nuoret eivät käyttäydy väkivaltaisesti tai käytä päihteitä, heihin ei tarvitse kohdentaa sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä. Erilaisia sijaishuoltopaikkoja ja sijaisperheitä tarvittaisiin lisää, jotta kaikkien sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävän hyvin.

Kun lapsi tai nuori vaarantaa itsensä ja muut käyttäytymisellään, päädytään sijaishuollossa usein pohtimaan sopivia rajoitustoimepiteitä. Täytyy kuitenkin muistaa, että lastensuojelulaitos on lapsen koti, ei vankila tai rangaistuslaitos. Sijaishuollossa käytettävät rajoitustoimenpiteet on tarkoitettu lapsen ja nuoren itsensä sekä muiden suojelemiseksi, turvaamiseksi ja ohjaamiseksi, ei rangaistuksiksi. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos päädytään pelkästään pohtimaan lastensuojelulaitoksesta karanneelle nuorelle riittävän kovia rangaistuksia ”hatkaamisen” estämiseksi, ollaan väärällä tiellä. Mikäli lapsi tai nuori syyllistyy vakavaan rikokseen, ollaan usein jo lastensuojelun toimialueen ulottumattomissa.

Lastensuojelun sijaishuollon palvelut ovat erittäin kalliita ja raskaita totetuttaa niin lapsille, nuorille ja heidän perheilleen kuin lastensuojelun työntekijöillekin. Perheiden varhaiseen tukemiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin investoiminen kunnissa maksaisi itsensä takaisin vasta pitkällä aikavälillä,  mutta tarkoittaa ennen kaikkea inhimillistä, mutta myös taloudellista säästöä.

Heini Laaksonen

valtiotieteiden lisensiaatti,                                                                                                                                                                            erikoissosiaaltyöntekijä

kuntavaaliehdokas

4.3.2021

Eurajoen demarit on nimennyt kuntavaaleihin seuraavat ehdokkaat aiemmin nimettyjen lisäksi:

Ville-Matti Hakanpää

Elina Mustonen

Eero Nurmi

Matti Rantanen

Ilona Sjöman

Janne Väkiparta

16.2.2021

Hoitajamitoitus vanhuspalveluissa -lakiin sidottuna- on ollut monen toive jo pitkään ja nyt sitä jo pitäisi toteuttaa ja sen toteutumista myös seurata ja edistää.

Jotta hoitohenkilöstön aika vanhusten parissa toteutuisi aidosti, tarvitaan kiireesti työtehtävien uudelleen organisointia ja lisää työntekijöitä. On ryhdyttävä toimeen eikä vain ihmeteltävä. Tarvitaan organisointikykyisiä ihmisiä ja oikeanlaista johtamista.

Ikäihmisten tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitospalvelua koskeva hoitajamitoitus astui voimaan lokakuussa 2020. (Lain mukaan yksiköissä on oltava 7 hoitajaa 10 hoidettavaa kohden (henkilöstömitoitus 0,7) viimeistään vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä. Hidasta on kuitenkin. Hoitotyö ja tukityö (siivous, vaatehuolto, ruokahuolto, virike) on erotettava toisistaan ja kaikkien työpanosta tärkeänä osana prosessia on arvostettava.

Kaikkia työntekijäryhmiä tarvitaan. Elämänlaadun parantamiseksi myös virikkeen tulisi olla ammattimaista ja säännöllistä (ulkoilu, laulu, muistelut, keskustelut yms.).

Muistisairauksien yleistyessä niiden tunnistamiseen, hoitoon ja esim. omaishoitajien ohjaamiseen ja virkistykseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Siltä osin hoivapommi on tulossa joten kannattaa varautua.

Seuraavaksi on keskityttävä kotihoidon kehittämiseen. Mitä se sitten tarkoittaa? Kotihoito yleistyvänä mahdollistaa turvallisen kotona asumisen ja tukee toimintakykyä kuntouttavilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Kotiin annettavien palveluiden tulee tukea kotona selviytymistä.

Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukeminen on tärkeää. Avun tarve tulee selvittää ja antaa tasapuolisesti palveluja niiden tarvitsijoille. Huolehditaan yhdessä siitä, että apua tarvitsevat sitä myös saavat.

Koulutetun hoitajan tulee saada tehdä työtään kiireettömästi vanhuksen luona, eikä joutua olemaan koko ajan muualla. Tämä on myös työsuojelua.

Tiedonkulkuun hoitavien tahojen välillä tulee kiinnittää huomiota ja maksujen määräytymisen tulee olla avointa ja toisiinsa verrattavaa. Myös palveluntuottajan valinnan on oltava avointa ja julkinen sektori tulee säilyttää pääasiallisina palveluiden tuottajina ja yksityiset täydentäjinä.

Elina Mustonen

15.2.2021

Minäkin olen kuntatyöntekijä, ollut jo liki 20v ja paljonkin voin jo sanoa nähneeni.

Tapa tehdä ja toimia on muuttunut paljon siitä mistä itsekin aloitin työni Eurajoen kunnalla.

Salaatit ja muut eivät tulleet vielä pusseissa pestyinä ja pilkottuina valmiina salaatteihin laitettaviksi. Perunat tulivat ns. multaperunoina ja kaikki oli käsityötä alusta loppuun. Kuoriminen ja pilkkominen, toki koneitakin oli apuna, mutta nykyään voit tilata kaiken sen valmiina kuutiona, suikaleena, pestynä ja kuorittuna pussissa kylmiöön.

Tilaukset hoituivat puhelimella ja vielä usein niin päin, että sinulle soitettiin, mitä laitetaan. Nykyään tilaukset hoidetaan koneilla ja tukkujen omien tilausjärjestelmien kautta ja harvoin sinne tarvitsee soitella.

Onko oivassa hymynaamaa, vaiko surunaamaa, onko pintapuhtausnäyte hyvä vai mikä se on. Mittareita on joka lähtöön ja lippuja ja lappuja kansiot pullollaan. On vuosikello, seinäkello, uunikello ja kellokortti. Muistanko kaiken laskea, liimata, leikata, tallentaa. Kaiken tämän ja niin paljon muutakin, mitä ei kukaan näe, hoitaa kuntatyöntekijä. Ilmoittaa pimeistä lampuista, rikkoutuneista saranoista, vuotavista hanoista, ja kaikista muistakin pienistä ja suurista korjattavista ja huolehdittavista asioista.

Koneet ja laitteet, digiloikat, pelit ja pensselit eivät näe sitä lapsen iloa, minkä minä saan nähdä joka päivä työssäni, kun pieni ihmistaimi tulee keittiön ovelle sanomaan kiitos, kukin omalla tavallaan.

Kiitos, sanon minäkin Eurajoelle, kun kaikissa meidän laitoksissamme saamme sen kiitoksen kuulla omien asiakkaittemme taholta. Meillä on lähiruokaa, joka tehdään jokaiselle lähellä sydäntä.

Tämä pieni kirjoitus oli matka muistoihin ja sanonta ” aika kultaa muistot” toimii hyvinkin. Olen onnellinen, kun olen tätä matkaa saanut tehdä hyvien ja taitavien työtovereiden kanssa.

Muutokset ovat pysyviä ja niiden mukana pysytään, ihmisiä muutoksien keskellä ei saa unohtaa, me teemme kaikki parhaamme.

”Mikään matka ei ole liian pitkä kulkea, kun sen tekee hyvässä seurassa”

 Irja Suoyrjö

5.2.2021

Olemme eläneet kohta vuoden koronasta johtuvassa poikkeustilanteessa. Lähes kaikilla työpaikoilla on tehty erilaisia järjestelyjä. Osa työntekijöistä on etätöissä, ja he jotka eivät ole, ovat muokanneet työtään ja työolojaan terveellisiksi ja turvallisiksi.

Vuoden aikana on ylemmältä taholta tullut lukuisia uusia ohjeistuksia, joiden mukaan toimintatapoja on taas muutettu. Työyhteisöjen yhteiset hetken ovat kiellettyjä, ruokailuja ja kahvitaukoja ei saa pitää porukalla. Voimavaroja tuovia asioita on karsittu samalla, kun työmäärä on kasvanut, kehittämistyö on jatkuvaa ja joustoa vaaditaan joka tilanteessa.

Työnantajat tukevat normaali oloissa useilla eri tavoilla työntekijöiden jaksamista. Moni niistä keinoista on nyt poissa pelistä. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä ei juuri pysty käyttämään ja työyhteisöjen kehittämispäiviä ei voida pitää. Joulukahvit ja –ateriat peruttiin loppuvuodelta ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta on minimissä.

Työntekijät alkavat olla pitkittyneessä poikkeustilanteessa voimiensa äärirajoilla. Muutamista ammattiryhmistä puhutaan paljon ja heidän jaksamisesta ollaan huolissaan, mutta pitää muistaa, että tämä poikkeusaika kuormittaa kaikkia. Poikkeuksellisen työpaineen ja jatkuvan muuntautumisvaatimuksen alla työskentelevillä työntekijöillä on työn lisäksi jatkuva huoli lapsistaan, vanhemmistaan, läheisistään ja myös itsestään.

Vapaa-ajan harrastukset ovat tauolla, ystäviä ei voi tavata ja mielihyvää tuottavia tekemisiä on rajattu rajulla kädellä. Myös vapaa-aika on murroksessa ja jatkuva epävarmuus kuluttaa voimia.

Tässä poikkeuksellisen raskaassa tilanteessa ollaan menty jo pitkään, eikä muutosta ole lähiaikoina vielä näköpiirissä. Työn toteuttamiseen on kehitetty valtavasti uusia toimintatapoja. Nyt on viimeistään aika kehittää uusia, koronan kestäviä toimintatapoja myös henkilöstön jaksamisen tukemiseen.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ei voi odottaa syksyyn, koska silloin meillä saattaa olla käsissämme työntekijöiden uupumisesta johtuvat massapoissaolot koronan uhan sijasta. Pitkittynyt poikkeusoloaika ei poista työnantajan vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta.

Outi Veijonaho 

19.1.2021

Kunnassa pitää tehdä aktiivista työtä lapsiystävällisen kunnan nimityksen saamiseksi. Lapsivaikutusten arvio on tehtävä kaikista päätöksistä, jotka vaikuttavat lapsiin.

Monipuoliseen varhaiskasvatukseen kuuluu niin päivähoito kuin perhepäivähoito. Varhaiskasvatuksen tarjonnan pitää vastata tarvetta ja erityiset tuen tarpeet tulee huomioida lähellä kotia olevassa hoitopaikassa.

Kouluverkkoa tulee kehittää toiminta- ja lapsilähtöisesti. Muutoksia ei pidä tehdä talousnäkökulma edellä.

Eurajoen lukion maine hyvänä oppilaitoksena tulee säilyttää, jotta lukio säilyy kilpailukykyisenä toisen asteen uudistuksessa.

Nuoriso- ja vapaa-aikapalveluita on kehitettävä niin, että se tavoittaa nuoret ja aikuistuvat nuoret.

Nuorisovaltuuston roolia on nostettava niin, että se on kunnassa aloitteita tekevä toimielin.

Vanhusten kotiin vietävät palvelut on toteutettava niin, että vanhukset kokevat olonsa kotona turvalliseksi ja he saavat riittävän tuen kotona pärjäämiseen.

Kunnan henkilöstö on voimavara, johon pitää panostaa. Kunnan omaa palveluntuotantoa on tuettava ja organisaation on tuettava työntekijöiden hyvinvointia.

Kunnan kulttuuri- ja luontokohteiden vetovoimaisuus on hyödynnettävä matkailumarkkinoinnissa houkuttelevasti.

Kunnalla pitää olla monipuolista, laadukasta tonttitarjontaa koko kunnan alueella ja sen pitää olla helposti saavutettavaa.

Kylien elinvoimaisuus on säilytettävä ja harrastustoiminta mahdollistettava siellä, missä ihmiset asuvat.

Kuntalaisten hyvinvoinnista tulee huolehtia tukemalla yhdistystoimintaa ja huolehtimalla vapaaehtoistoiminnan jatkuvuudesta.

Omaishoitajien jaksamista ja toimeentuloa on tuettava.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut on säilytettävä kuntalaisten lähellä.

Elinvoimaisessa kunnassa on vireää yritystoimintaa. Kunnan pitää toiminnallaan mahdollistaa yritystoiminnan käynnistäminen ja jatkuminen kunnassa.

Vaiheistus lohko

Yleinen kokous asetti kuntavaaliehdokkaita

19.1.2021

Eurajoen demarit ovat asettanut kevään kuntavaaleihin seuraavat ehdokkaat:

Aalto Pauliina
Alanko-Rehelmä Päivi
Harju Anne
Iltanen Anne-Maj
Kotro Pia
Laakso Petri
Laaksonen Heini
Lampolahti Janne

Liimola Hannu
Lukkarinen Tarja
Nurmi Mika
Ojala Ellimaria
Ojala Sanna
Sainio Tuula-Marja
Salo Jussi
Suoyrjö Irja
Talasma Esa
Valtonen Teemu
Veijonaho Marko
Veijonaho Outi
Viinamäki Ida-Maria
Viinamäki Martti

Ehdokaslistaa täydennetään maaliskuun alkuun asti.

13.1.2021

Nykyään kuulee usein, kun joku on kommentoimassa toisista jopa työyhteisön ulkopuolelta: ”Mitähän sekin muka töissä tekee”, ”se ei kyllä tee mitään” ja ”miksihän sekin on sinne otettu töihin” tai “mistähän sillekin maksetaan”. Kuka meistä ylipäätään toisen työstä juuri mitään tietää? Haluaisitko itse, että sinun työpanostasi väheksyttäisiin?

Tämä kohdistuu myös johtotehtävissä oleviin: “Ei se mitään siellä tee. Heiluttelee jalkojaan vaan pöydänreunalla istuen”. Suurin osa ihmisistä varmaankin tekee parhaansa ja sitä mistä hänelle maksetaan.

Työnantajan tehtävä on taata asianmukaiset työvälineet ja maksaa palkkaa myös ylitöistä ja antaa pitää ansaitut lomat. Ylikuormitettuja ihmisiä mollaamalla ei saada hyvää aikaiseksi. Kaikki haluavat arvostusta ja työrauhaa palkan lisäksi. Yleensä asiat näyttävät hieman erilaisilta eri näkökulmista ja koskaan ei tiedä mikä tilanne kenenkin elämässä kulloinkin on tai mikä on työyhteisön rooli juuri sillä hetkellä tämän ihmisen elämässä. 

Työttömyyskään ei ole aina ihmisen oma “vika”. Koulutusta voi olla ja työkokemusta myös. Jätetäänpä siis analysoimatta sitäkin asiaa ellei siihen nimenomaan pyydetä. 

Elina Mustonen

Kuntavaalit pidetään 18.4.2021

13.1.2021

Yleinen kokous 19.1. asettaa ehdokkaita kuntavaaleihin. Listaa täydennetään vielä maaliskuun alkuun asti. Jos koet, että sinunkin nimesi voisi olla sillä listalla, ole yhteydessä vaalipäällikkö Outi Veijonahoon outi.veijonaho@eurajoki.fi.

Blogista voit lukea valtuutettu Jussi Salon pohdintaa siitä, millainen on hyvä kuntapäättäjä.

Kannattaa seurata tapahtumakalenteria. Sieltä voi katsoa, missä kuntavaaliehdokkaita voi tavata ennen vaaleja.

11.1.2021

Jo sukupolvien läpi kulkeneen, englantilaisen kansanrunon mukaan pienien poikien teossa mukana olisi etanoita ja sammakoita, kun taas tyttöjä olisi valmistettu heidän vastaavassa lorun kohdassa sokerista ja kukkasistakin. Nämä riimittelyt ja säkeet lausutaan usein aina uuden elämän alussa. Se on myös usein vaikuttavasti tekevä uutta aikaa ja elämänvaihetta ympärilleen.

Tämän alkukappaleen runon tutkinnan ja siitä syntyneeseen pohdintaan isken aasinsillan. Meillä on jälleen myös edessä valintoja, olemme tietyllä tavalla jälleen uuden alussa ja meidän tulisi vaikuttaa omalta osaltamme kuka käyttää meidän ääntämme tämän vuoden kevään kuntavaalien jälkeen? Olen itse tätä jo miettinyt ja ajattelin tuoda julki ajatuksiani, jos tässä vaiheessa tämän avulla pystyisi jo ennakoiden vaikuttamaan.

Hyvät tulevaisuuden päätökset tehdään joukkuepelinä. Joukkueet koostuvat osaamiseltaan ja kiinnostuksiltaan erilaisista pelaajista. Joukkueessa eli poliittisessa merkityksessä puolueessa on arjen osaajia, tekijöitä ja vaikuttajia eri asioiden ja aiheiden parista. He täydentävät toisiaan, tuovat pöytiin oman näkemyksensä ja osaamisensa, luovat luottamuksen toisiinsa ja suunnittelevat näiden avulla yhteistä toimintasuunnitelmaansa, pelistrategiaa eli tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Hyvä joukkue koostuu siis ihan normaaleista kuntalaisista, arjessaan aktiivisista, asioista kiinnostuneista ja ihmisistä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia sujuvaan elämään, sen kaaren eri vaiheissa. Hyvän joukkuepelaajan luonnekuvaan sopii avoimuus, sosiaalisuus ja positiivinen elämänkatsomus. Tämän kaltaisessa ihmisessä on päällimmäisinä taitoina kyky nähdä syitä seurauksineen, omata hyvät käytöstavat ja osata keskustella siltoja rakentaen, ei niitä polttaen.

Hyvässä joukkueessa ei ole tarpeellista olla mukana ihmisiä, jotka vaikuttavat päätöksiin oma napa tai oma napanöyhtä, eli lähipiiri edellä. Asioiden mietinnässä ja päätöksissä pitää ajatella isompaa kuvaa ja vaikutuksia, sekä kasvavalla tärkeydellä nähtävä myös enemmän tulevaisuuteen, niin hankalalta kuin se varmaan tällä hetkellä jokaisesta meistä tuntuukin. Hyvässä joukkueessa ei ole myöskään sijaa ihmiselle, joka ajattelee jo aikaa sitten saavutetun pelipaikan olevan ikuinen. Uutena pelaajana vaihdosta saapuu usein lisää energiaa, uusia näkemyksiä ja näiden kautta sitä aina laadukkaisiin päätöksiin tarvittavaa keskustelua.

Minä miettisin, että oletko sinä kuvaamani kaltainen ihminen. Jos koet olevasi positiivinen, aktiivinen ja haluavasi mukaan, niin voisitko ajatella lähteväsi tekemään hyviä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi? 

Tiedän, että eri joukkueiden, heitä symboloivien värien ja aatteiden joukoissa on vielä kevään vaaleissa tilaa. Minä en välitä mikä on sinun valintasi joukkueista, jonka riveissä ehdokkaana seisot, vaan minä välitän enemmänkin juuri niistä tulevaisuuden laadukkaista päätöksistä, jotka vaikuttavat meidän kuntalaisten elämään täällä Eurajoella tai ihmisten onneen sinun kotikunnassasi.

Jussi Salo
kunnanvaltuutettu